Vastauksia seminaarissa haettiin esimerkiksi siihen, miten yritykset voivat rakentaa toimivaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa ja varmistaa, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat jatkossa paremmin.
Seminaarin avasi SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja, ja toisen avauspuheenvuoron piti yritysvastuuasiantuntija ja entinen europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka kannusti yrityksiä jatkamaan vastuullisuustyötään riippumatta siitä, millä tavoin EU:n yritysvastuudirektiiviä heikennetään käynnissä olevassa omnibus-menettelyssä.
– On tärkeää, ettei yrityksissä jätetä asioita kesken, koska ei tämä yritysvastuu mihinkään katoa.
Sääntely ja sen rajoittaminen on nyt vahvasti esillä niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin – mutta toisessa vaakakupissa ovat ihmisoikeudet. Tätä korosti erityisesti STTK:n johtaja Taina Vallander puheenvuoroissaan.
Hautala mainitsi yritysvastuudirektiivin olevan EU:n kaikkien aikojen toiseksi eniten lobattu säädös, niin suuria intohimoja asia nostattaa.
Eurooppalainen yritysneuvosto voi edistää myös EU:n ulkopuolella työskentelevien oikeuksia
Ohjelma jatkui paneelikeskustelulla, jossa kuultiin esimerkkejä vastuullisuustyöstä yrityksen arjessa. Yksi tapa edistää vastuullisuutta on eurooppalainen yritysneuvosto eli European Works Council (EWC), joka on pakollinen useassa EU-maassa toimiville suurille eurooppalaisille yrityksille. Siellä myös työntekijöillä on edustus.
Kansainvälisen Nexans-yrityksen EWC-vastaava Riku Soininen kertoi esimerkin siitä, miten EU-maiden työntekijöiden sisäisellä yhteistyöllä voidaan edistää myös EU:n ulkopuolisten maiden työntekijöiden oloja.
– Eurooppalaisten maiden työntekijäedustajat kuulivat globaalin etelän kollegaltaan, kuinka työpaikalla katto vuotaa eikä asialle tehdä mitään. Ei kuulostanut reilulta. Sitten usean EU-maan edustajat ottivat asian esiin EWC:ssä, ja alle kahdessa kuukaudessa katto oli korjattu.
Soininen pitää EWC-toimintaa niin hyvänä, että hän toivoo monikansallisiin yrityksiin maailmanlaajuista yritysneuvostoa, mutta siihen taitaa miehen sanojen mukaan olla vielä pitkä matka.
Soinisen kanssa keskusteli Luhdan HR- ja vastuullisuusjohtaja Annamaria Väli-Klemelä. Hän kertoi Luhdan tukeneen yritysvastuudirektiiviä.
– Valitettavasti tosi monelle yritykselle vain pakko on se, mikä saa liikkeelle. Mutta kun edistää ihmisoikeuksia, se voi tuoda myös mahdollisuuksia, ei vain kustannuksia. Toivon, että vastuullisuustyöhön saadaan myös pienet toimijat mukaan, ei vain isoja.
Molemmat keskustelijat olivat sitä mieltä, että tärkein askel yritysvastuun kehittämisessä on sääntely, mutta lisäksi Väli-Klemelä toivoo oman työnsä tueksi kanavaa, jolla työntekijät pystyvät antamaan palautetta kattavasti ja turvallisesti.
Reilumpia rypäleitä Alkon ja ay-liikkeen yhteistyöllä
Seuraavaksi seminaarissa pääsivät ääneen Alkon vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg ja PAM-liiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Mari Taivainen. He kertoivat Alkon, PAMin sekä maatalous- ja elintarviketyöntekijöitä maailmanlaajuisesti edustavan kattojärjestön IUF:n välisestä yhteistyösopimuksesta. Ruotsista kopioitu sopimus on oiva tapa edistää globaalin etelän työntekijöiden äänen kuulumista tänne Suomeen asti. Siinä työntekijän viesti kulkee turvallista kanavaa pitkin paikallisen ammattiliiton ja sen kansainvälisen kattojärjestön kautta Alkon korviin. Niin epäkohtiin voidaan puuttua.
Osallistujat saivat kuulla sopimuksen hyödyistä suoraan eteläisestä Afrikasta. IUF:n edustaja Mopholosi Morokong korosti sitä, kuinka sopimuksen kautta pystytään tehokkaasti puuttumaan yhteen Etelä-Afrikan viinitilojen perustavanlaatuiseen ihmisoikeusongelmaan: siihen että tilanomistajat estävät ammattiliiton perustamisen ja sitä kautta työolojen parantamisen. Vuoropuhelun kautta asioita on saatu muutettua paremmiksi.
Myös SASK on jo vuodesta 2018 ollut läsnä Etelä-Afrikan viiniteollisuudessa ja tukenut työntekijöiden olojen parantumista tiloilla tiiviissä yhteistyössä PAMin kanssa. Vuoropuhelua on pitkin matkaa käyty myös Alkon kanssa, joka yhdessä muiden pohjoismaisten monopolien kanssa on merkittävä viinin ostaja alueelta. Siksi Pohjolasta asetetuilla vastuullisuusehdoilla ja -mekanismeilla on parhaimmillaan iso vaikutus alan työ- ja asumisoloihin.
Yritysten kannattaa muistaa järjestöt yhteistyökumppaneina
Verkostoitumistauon jälkeen siirryttiin paneelikeskusteluun toimivasta sidosryhmäyhteistyöstä sosiaalisen vastuun rakentajana. Keskustelua kävivät Taina Vallander STTK:sta, Juho Mäki-Lohiluoma EK:sta ja tutkija Juho Saloranta Tampereen yliopiston Jargonfree-tutkimushankkeesta.
Tutkija Saloranta korosti järjestöjen roolia yritysvastuutyössä, kun puhutaan niin sanotusta stakeholder engagementista.
– Kansalaisjärjestöillä on paljon tietoa, jota olisi hyvä käyttää vastuullisuustyön pohjana.
Hänkin kannusti yrityksiä jatkamaan työtä yritysvastuudirektiivin todennäköisestä heikentymisestä huolimatta. Molemmat Juhot muistuttivat, että yritysten toimintaa ohjaava huolellisuusvelvoite koskee monia muitakin sääntelymekanismeja, kuten EU:n pakkotyöasetusta. Tosin EK:n Mäki-Lohiluoma oli sääntelyn sujuvoittamisen kannalla.
STTK-keskusjärjestön Taina Vallander peräänkuulutti sitoutumista ajatukseen, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja työoikeudet on jakamattomia, ja ne kuuluvat myös Euroopan ulkopuolisille ihmisille. Lisäksi hänkin suositteli yrityksille järjestöjen, kuten SASKin, osaamisen ja verkostojen hyödyntämistä.
– Ay-liikkeellä on erinomaista tietoa siitä, miten asiat on kohdemaissa järjestetty ja toimii. On yhteistyötä kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.
– SASKin tai muiden suomalaisten ay-toimijoiden kautta saa luotettavaa tietoa siitä, toimiiko jossain maassa vapaa ammattiyhdistysliike, jonka kanssa yhteistyö on hedelmällistä. On myös vaikea tietää, mikä toimija on relevantti eri maissa.
Seminaarin Lopuksi SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala avasi SASKin yritysvastuuyhteistyön uusia mahdollisuuksia yrityksille: miten voisimme edistää yhdessä sosiaalisesti vastuullista työelämää?
SASKin yritysvastuutyöstä ja yhteistyön mahdollisuuksista voit lukea enemmän tästä jutusta.
Koko seminaarin ja yhden paneelikeskustelun juonsi SAK:n viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi ja toisen keskusteluosion veti yritysvastuuverkosto FIBSin vanhempi yritysvastuuasiantuntija Greta Andersson.
Teksti ja kuvat: Laura Ventä
