Syksyllä 2015 hyväksytty perustuslaki mahdollistaa viimein kehityksen Nepalissa, joka pitkän sisällissodan ja tuhoisan maanjäristyksen jälkeen on yksi maailman köyhimmistä maista. Lakia valmisteltaessa työntekijöiden oikeudet eivät olleet päällimmäisinä päättäjien mielissä. Kuitenkin myös niistä tarvittiin yhteisymmärrys ennen kuin poliittinen sopu oli mahdollinen. SASKilla oli merkittävä rooli sovun löytymisessä.
Kuusi hyvää pykälää
Nepalin uusi perustuslaki on monella tapaa edistyksellinen.
- Nepal on demokraattinen ja monikulttuurinen liittovaltio. Uskonto on erotettu politiikasta.
- Perustuslaki kieltää syrjinnän myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
- Perustuslaki takaa naisille edustuksen useilla valtion toimialoilla.
- Kuolemanrangaistus poistettiin yhtenä ensimmäisistä Aasian maista.
- Saastuttajan täytyy maksaa korvauksia uhreille.
- Vammaisilla ja erittäin köyhistä oloista tulevilla on oikeus ilmaiseen korkeakoulutukseen.
Nepalin perustuslakia väännettiin kahdeksan vuotta. Sen työstämiseen tarvittiin ammattiyhdistysliikettä, työntekijöiden ääntä. Asiaa vaikeutti se, että maassa toimii peräti yhdeksän eri poliittista suuntausta edustavaa ammatillista keskusjärjestöä. Poliittiset ryhmät olivat vääntäneet perustuslaista kättä aina vuodesta 2007, jolloin hindumonarkia syrjäytettiin sisällissodan päätteeksi.
Perustuslain työstämiseen osallistui laajalti myös maan ammattiyhdistysliike, jota SASK on tukenut jo kymmenisen vuotta.
Nyt yhteistyö sujuu, mutta Nepalin ay-liike on edelleen hyvin sirpaleinen.
Siellä on peräti yhdeksän erilaisia poliittisia suuntauksia edustavaa keskusjärjestöä, jotka olivat aiemmin hyvinkin erimielisiä maan kehityksestä, kertoo SASKin ohjelmasuunnittelija Seppo Karppinen.
– SASK on koordinoinut Nepalissa useita hankkeita, jotka kaikki ovat liittyneet tavalla tai toisella ay-liikkeen yhdentymiseen. Ilman yhteistä suuntaa työntekijöiden asiaa on vaikea ajaa tuloksekkaasti, korostaa Karppinen.
Kapinalliset mukaan rauhanomaiseen keskusteluun
Jotta keskusjärjestöt saatiin puhaltamaan yhteen hiileen, oli välttämätöntä saada mukaan keskusteluihin myös suurin, kapinallisia tukenut maolainen keskusjärjestö ANTUF. SASK oli ensimmäinen kansainvälisistä solidaarisuusjärjestöistä, joka kannusti sitä lopettamaan väkivaltaisuudet ja aloittamaan rauhanomaisen politiikan työntekijöiden aseman parantamiseksi.
”Nepalin ammattiliitot ovat saaneet SASKilta merkittävää apua demokraattisen tasavallan vakiinnuttamisessa.” Shalikram Jamkattel, ANTUFin puheenjohtaja
Merkittävä läpimurto saavutettiin, kun SASK vei SAK:n tuella neljän keskusjärjestön johtajat opintomatkalle kansainvälisen työjärjestön ILOn konferenssiin Geneveen vuonna 2008. Mukana oli myös ANTUF.
– Viimeistään silloin eripuraisille ay-johtajille valkeni, millainen voima yhdessä vaikuttamisella on, Karppinen muistelee.
ILO on YK:n alainen järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan työoloihin kansainvälisin sopimuksin.
Työelämäkysymyksiä saatiin perustuslakiin
Jo matkaa ennen perustettiin kuitenkin ay-liikkeen yhteisorganisaatio JTUCC, jonka kautta perustuslakiin pystyttiin vaikuttamaan.
– Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista, ja siksi oli tärkeää saada päättäjien tietoon se raadollinen todellisuus, jossa työtä tehdään. Ilman tiettyjen työelämäkysymysten huomioimista perustuslaki tuskin olisi syntynyt, Karppinen arvioi.
Valtavirtaistunut ANTUF lähestyi viime viikolla SASKia viestillä, jossa se kiitti vuolaasti Suomen ay-liikettä tuesta perustuslakiin vaikuttamisessa. SAK:n lisäksi myös Puuliitolla, Rakennusliitolla ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitolla, PROlla ja Vakuutusväen Liitolla on ollut SASKin koordinoimia hankkeita Nepalissa. Myös ruohonjuuritason hankkeet, joissa nepalilaiset saman alan liitot ovat tehneet yhteistyötä, ovat Seppo Karppisen mukaan olleet tärkeitä kokonaisuuden kannalta.
– Jos liekin halutaan todella vahvistuvan, yhteen hiileen täytyy puhaltaa monesta suunnasta.
Keskusjärjestöjen löytämä yhteinen sävel on tärkeä edistysaskel poliittisesti kaoottisessa Nepalissa. Se lisää vakautta maassa. Samalla liitot ovat saaneet vaikutusvaltaa. Muun muassa minimipalkkaa on korotettu ja työntekijöiden sairausvakuutusjärjestelmää parannettu.
Nyt Nepal on demokraattinen liittovaltio, joka koostuu seitsemästä maakunnasta. Uskonto on erotettu politiikasta ja presidentti korostaa maan monikulttuurisuutta.
