Päätös leikata SASKin rahoitusta on ideologinen ja hyvän hallinnon vastainen

SASKille esitetystä rahoituksesta leikattiin poliittisella päätöksellä lähes 40 prosenttia. Rahat jaettiin seitsemälle muulle järjestölle. Oppositiopoliitikot ja ay-liike ovat arvostelleet laajasti jopa lainvastaiseksi epäiltyä päätöstä.

SASKin tulevaa rahoitusta leikattiin virkavalmistelun jälkeen poliittisessa prosessissa miltei 6,5 miljoonalla eurolla. Poliittisella päätöksellä siis käveltiin virkavastuulla tehdyn esityksen yli tavalla, jota esittelijä ja valmistelija pitivät valtionavustuslain, yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteen vastaisena. He jättivät viime torstaina julkaistusta päätöksestä eriävän mielipiteen, mikä on varsin poikkeuksellista.

Virkahenkilöstön esityksessä SASKille myönnettiin hieman nykyisen tason ylittävä rahoitus. Kyseessä ei ole säästötoimi, sillä täsmälleen SASKilta leikattu summa jaettiin muille järjestöille. SASKin toiminnanjohtaja Juska Kiviojan mielestä erityisen tuomittavaa on se, että isolta osin rahojen uusjakoa ei pystytty perustelemaan.

– Pidän erittäin huolestuttavana, että Suomessa mennään kohti Trumpin Yhdysvaltojen mielivaltaista politiikkaa, jossa päätökset tehdään ideologisin linssein ja hyvä hallinto sivuutetaan.

Kivioja pelkää, että tästä muodostuu ennakkotapaus valtionavun myöntämisestä etukäteen ilmoitettujen kriteerien vastaisesti.

SASKin osalta leikkaus vaarantaa järjestön nykyisenkaltaisen työn jatkuvuuden.

SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja

Pääosa SASKilta leikatusta rahoista myönnettiin viidelle suurimmalle ohjelmatukea saavalle järjestölle, joille myönnetty valtionapu oli jo virkahenkilöstön esityksessä merkittävä.

SASK valittaa päätöksestä

– Jokainen ymmärtää, että 40 prosenttia näkyy ja tuntuu kaikessa. SASK ei hyväksy tällaista menettelyä. Teemme oikaisuvaatimuksen ja katsomme läpi kaikki mahdolliset keinot saada päätös kumottua, Kivioja painottaa.

SASK on jo vuodesta 2003 ollut ulkoministeriön monivuotista tukea saava kumppanuusjärjestö, nykytermein ohjelmatukijärjestö. Näiden järjestöjen toimintaa ja tuloksellisuutta seurataan hyvin tarkkaan.

– Se tarkoittaa, että toimintamme on kestänyt kriittisenkin tarkastelun jo 22 vuotta. Nyt tehty ideologinen päätös on hyvin poikkeuksellinen, Kivioja huomauttaa.

Runsaasti tukea muilta järjestöiltä

SASKin kanssa yhteistyötä tekevät järjestöt ja useat poliitikot ovat ilmaisseet tyrmistyksensä rajuun rahoitusleikkaukseen ja menettelyyn, joka ei kestä päivänvaloa.

– Toimintatapa, jolla päätöksiä on tässä asiassa tehty, on todella arveluttava. On kestämätöntä, jos päätökset perustuvat johonkin muuhun, kuin rahoitusinstrumentin kriteereihin ja kokeneiden virkahenkilöiden tarkkaan arvioon siitä, miten hyvin kukin hakija nämä kriteerit täyttää. Järjestökentällä monet toimijat ovat tilanteesta hyvin huolissaan, Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate sanoo.

Ay-puheenjohtajat suomivat päätöstä kovin sanoin

– Järjestön työ ja hakemus ovat vastanneet rahoittajan asettamia standardeja. Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen, kommentoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

–  On täysin käsittämätöntä, että maan hallitus ei arvosta SASKin tekemää tärkeää työtä työelämän ihmisoikeuksien vahvistamiseksi kehittyvissä maissa, kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Jäsenliitoilta sataa tukea

– SASKin hakemus täytti UM:n kriteerit hyvin, eikä leikkaukselle ole perusteita. Kehitysavun ja ulkopolitiikan tulee olla puoluepoliittisesti neutraalia. Tämä päätös osoittaa, että Suomi ei halua tukea reilua työelämää kehittyvissä maissa, vaikka siitä on todistettuja hyötyjä myös Suomelle, huomautti Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola.

– Poliittinen päätös leikata maailman työtätekeviltä ihmisiltä on järkyttävän lyhytkatseista. SASKin hakemus on ollut huolellisesti laadittu, joten päätös vaikuttaa olevan tietoisesti ay-liikkeen ja työntekijöiden oikeuksien heikentämisyritys, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström toteaa.

Niinikään SASKin suurin akavalainen jäsenjärjestö OAJ pitää päätöstä käsittämättömänä.

– OAJ edistää SASKin kanssa opettajien työelämän ihmisoikeuksia globaalissa etelässä sekä lasten oikeutta saada laadukasta opetusta. Opettajien heikot työolot ja riittämätön toimeentulo sekä yhteiskunnallinen epävakaus estävät näiden tavoitteiden toteutumista. Merkittävän rahoitusleikkauksen kohdentuminen SASKiin on pois ammattiliittojen mahdollisuudesta auttaa opettajia tekemään työtään ja tukea lapsia rakentamaan koulutuksen avulla itselleen kestävää tulevaisuutta omassa kotimaassaan, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Vasemmistopoliitikolta kirjallinen kysymys

Myöskään oppositiopoliitikot eivät säästelleet sanojaan. Vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Hanna Sarkkinen kritisoivat päätöstä. Sarkkinen on jättänyt siitä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

− Esittelijän jättämä eriävä mielipide on poikkeuksellinen toimi, joka osoittaa hallituksen päätöksen kyseenalaisuuden. Esittelevä virkamies katsoo hallituksen päätöksen olevan hallintolain, yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteen vastainen, Sarkkinen sanoo.

– SASKin rahoituksesta leikkaaminen tulee tarkoittamaan heikennystä työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävälle työlle maailmalla, Kivelä toteaa.

Myös SDP:n varapuheenjohtajat riensivät tueksi

SDP:n varapuheenjohtajat ja kansanedustajat Niina Malm ja Matias Mäkynen antavat täyslaidallisen hallituksen kyseenalaiselle päätökselle.

– Päätös on ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa, joissa korostetaan kaupan ja kehityksen yhdistämistä. Nyt mennään vain kaupan ehdoilla ja piut paut välitetään työelämän pelisäännöistä, toteaa Malm.

– Ammattiliittojen kansainvälinen työ parempien työehtojen ja työntekijöiden järjestäytymisen puolesta on suoraan myös suomalaisten palkansaajien hyödyksi, koska se pienentää yritysten mahdollisuuksia työehtodumppaukseen maihin, joissa ay-liike on heikko. Perussuomalaisten inho ja pelko järjestäytyneitä työntekijöistä kohtaan ei näytä rajoittuvan vain Suomen rajojen sisäpuolelle – tämä on haitallista myös suomalaisille duunareille, Mäkynen lausuu.

Vihreä poliitikko vetoaa hallintolakiin

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsun mukaan järjestötoimijoiden pitää voida luottaa, että päätösten taustalla on puolueeton ja perusteellinen valmistelu, joka perustuu etukäteen julkaistuihin arviointikriteereihin.

– Poikkeamisille tulee olla selkeä peruste ja tässäkin tilanteessa tulee turvata eri toimijoiden yhdenvertainen kohtelu, mitä hallintolaki vaatii. SASKin avustusleikkauksen laillisuus pitäisi tarkistaa, Hopsu toteaa.

Myös järjestöt Finnwatch ja Siemenpuu ottaneet kantaa SASKin puolesta sosiaalisessa mediassa.

Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat osoittaneet tukensa SASKille! Alla linkkejä tietoomme tulleisiin ulostuloihin.


Jaa artikkeli: