Himalajan lumihuippuja aamumaisemana, illalla hierontaöljyn tuoksussa.
Heräsimme Nagargotissa hiukkasen kylmissä huoneissa, osa mietteissään edellispäivän tiilitehdas- ja koulutapaamisista. Hieno auringon nousu oli katseltavissa niille, jotka jaksoivat nousta kuuden maissa. Osa porukasta kävi aamukävelyllä Nagargotissa, toiset lepäsi ja nauttivat mahtavista näkymistä.
Nagargotista matkasimme Bhaktaburiin muinaiseen kaupunkiin, jonka historia menee 8. vuosituhannelle. Tosin suuriosa rakennuksista on jouduttu rakentamaan uudelleen, kun maanjäristykset ovat tuhonneet niitä. Bhaktabur on suojeltu maailmanperintökohde. Rakennukset ovat todella taidokkain yksityiskohdin koristeltuja. Temppeleitä on lukuisia, ja ne ovat toinen toistaan hienompia. Alue on elävä museo, jossa Newari-kulttuuri on esillä ja siellä voi aistia millaista elämä on ollut muinoin Nepalissa muuallakin, koska siellä ei saa ajaa autolla. Turisteille on siellä toki monenmoista, ja shoppailuksi meilläkin meni.
Katmanduun pääsyämme osa porukasta meni ayurvediseen hierontaan tai jalkahierontaan. Muutamat pääsivät räätälille tilaamaan paitoja. Hierontaporukka tapasi vielä vietnamilaisessa ravintolassa illallisella yllärinä ammattiyhdistysväkeä, Ms Deepa Vardhawasin (general secretary Commerce sector in Nepal and Uni Asia Pacific Women’s Committee, executive member) ja Mr Rajendra Acharay (Director Union Development Uni Asia Pacific). Juttelimme hetken puolin ja toisin ammattiyhdistystoiminnasta Nepalissa ja Suomessa. Kerroimme myös hieman Suomen luonnonoloista.
Prince-hotelliin saavuttuamme matkaväsymys alkoi jo hieman näkyä ja kuulua. Nepalilaiseen tapaan tapaamisia saattaa putkahtaa ennalta arvaamatta, kun olemme jo melko väsyneitä, likaisia ja suihkun tarpeessa. Mutta no worries.
Täynnä uusia hämmentäviä kokemuksia ja huikeissa maisemissa
Johanna Helkimo
