Työehtosopimus saatiin aikaan pitkällisen neuvotteluprosessin tuloksena. Sopimus takaa vakituisen työsopimuksen yli kolme vuotta yrityksen palkkalistoilla olleille. Lisäksi se sisältää esimerkiksi palkankorotuksen, lääkekulukorvauksia, henkivakuutuksen työntekijöille sekä korvauksen omaisen kuolemantapauksessa.
Satama-alalla työehdot ovat olleet heikot, ja yritykset ovat voineet vähentää työvoimaa nopeasti taloudellisten säästöjen nimissä. Työntekijät eivät myöskään ole uskaltaneet valvoa etujaan, sillä siitä on saattanut seurata potkut.
On tavallista, että työnantajat uhkailevat järjestäytyneitä työntekijöitä. Liitot joutuivat SASKin hankkeen alkaessa aloittamaan toimintansa käytännössä nollasta, mutta saavuttivat sen tuella monia parannuksia työntekijöille. SASK on tukenut Kolumbian satamatyöläisiä SNTT-liiton kautta vuodesta 2015.
Nuorista uutta voimaa
Erityisesti on satsattu nuorten järjestäytymiseen. Hankkeen aikana perustettiin nuorten komiteoita sekä järjestettiin tapahtumia, kuten jalkapallo- ja biljarditurnauksia. Jäsenhankinta onnistui hyvin. Nuorten ja naisten osuus liitoissa kasvoi, ja kokonaisjäsenmäärä moninkertaistui.
Jäsenten – erityisesti nuorten – määrä kasvoi ennätysvauhtia
Selaa karusellin kuvia nähdäksesi jäsenmäärien huikean kehityksen vuodesta 2018 vuoteen 2020.
Mustien listojen kulttuuri
Kolumbiassa on yleistä, että yritykset luovat niin kutsuttuja keltaisia ammattiliittoja, joiden tarkoituksena on tarjota etuja niille työntekijöille, jotka eivät valvo etujaan oikean ammattiliiton kautta. Käytännössä oikeisiin ammattiliittoihin kuuluvat joutuvat mustalle listalle, jolloin he eivät voi edetä tehtävissään tai urallaan.
Yritykset myös jakavat keskenään tietoa mustista listoistaan, joten ammattiliittoon kuuluvan työntekijän on vaikea saada töitä muualta. Ennen kuljetusliittojen vahvistumista näin on toimittu myös satamissa.
Satamien yksityistäminen vei oikeudet
Kolumbian satamatyöntekijöillä oli vahva ammattiliitto vuoteen 1993 asti, jolloin satamat yksityistettiin. Liittojen hajottaminen johti satamakaupunkien köyhtymiseen ja niiden muuttumiseen rikollisjärjestöjen taistelutantereiksi.
Parikymppinen satamatyöntekijä Fernando Rodallega kertoo usein nukkuneensa sataman portilla, koska ei uskaltanut liikkua kaduilla öisin.
”Oli niin paljon väkivaltaa ja ampumisia, että pelkäsin henkeni puolesta. Harkitsimme muuttavamme pois, mutta minulla oli vakityö.”
Työehtosopimusten puuttuessa niin palkat ja muut työehdot kuin työturvallisuuskin olivat satamissa heikolla tasolla. Osaa työntekijöistä syrjittiin etnisen taustan perusteella.
Lue Cartagenan sataman pääluottamusmiehen haastattelu Demokraatti-lehdestä.
Väkivallan kierteestä rauhan tielle
Kolumbia oli pitkään yksi maailman 10:stä vaarallisimmista maasta ammattiyhdistysaktiiveille, mutta nyt turvallisuustilanne on hieman helpottanut. Kuitenkin työelämän ihmisoikeuksia puolustetaan maassa edelleen usein oman hengen uhalla, ja ay-aktiiveja murhataan edelleen vuosittain.
Kolumbian 52-vuotiinen sisällissota päättyi vuonna 2016, kun hallitus ja FARC-sissijärjestö solmivat rauhansopimuksen. Kaikki sissijärjestöt eivät kuitenkaan ole vieläkään laskeneet aseitaan. Ay-liike oli keskeisessä roolissa 220 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamisessa. Siinäkin SASK tuki Kolumbian ay-liikettä kestävän rauhan takaavan prosessin luomiseksi.
