Ulkoministeriön tuore rahoituspäätös heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävää työtä maailmalla. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta seuraavalle nelivuotiskaudelle leikataan merkittävästi nykytasoon verrattuna.
SASKille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus, kun haettu rahoitus oli 22,5 miljoonaa neljäksi vuodeksi. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa. SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia.
Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty muille järjestöille poliittisella päätöksellä. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä ovat jättäneet rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen. Esittelijä katsoo, että avustukset SASKille tulisi myöntää esittelijän rahoitusesityksen mukaisesti.
Valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut.
– Mistä johtuu, että yhden järjestön kohdalla virkahenkilöstön päätös on sivuutettu näin räikeällä tavalla? kysyy SASKin hallituksen puheenjohtaja Ismo Kokko.
Hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää kehitysyhteistyötä korostaen yritysten roolia kehitysyhteistyössä.
– SASKin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa. Siksi on suorastaan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa, sanoo SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 8 ei päästä, jos huomiota ei kiinnitetä talouskasvun ja työpaikkojen määrän ohella työpaikkojen laatuun. Parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia ja taloutta. SASKilta leikkaaminen haittaa laadukkaiden työpaikkojen syntyä ja heikentää sitä kautta yhteiskuntien vakautta. Vakaa toimintaympäristö takaa paremmat menestymisen edellytykset myös kauppaa käyville suomalaisille yrityksille.
Tavoitteeseen pääsemiseksi SASK muun muassa tarjoaa suomalaisille kehitysrahoitusorganisaatioille työkaluja sen varmistamiseksi, että ihmisarvoinen työ toteutuu Suomen rahoittamissa yksityisen sektorin kehityshankkeissa.
Myös ulkoasiainvaliokunta huomioi työelämän perusoikeudet mietinnössään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta, joka linjaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Valiokunta totesi, että työntekijöiden perusoikeudet on huomioitava selonteon toimeenpanossa.
– Nyt näin ei näytä olevan. SASKiin kohdistuvien leikkausten myötä panostus työelämän perusoikeuksien parantamiseksi heikkenee merkittävästi, Kivioja toteaa.
SASKin työllä on myös kansan tuki. SASKin tänä vuonna toteuttavan kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti työntekijöiden oikeuksien puolesta tehtävään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa. Ammattiyhdistysliike nähdään yhteiskuntia vakauttavana tekijänä.
Lisätiedot:
Juska Kivioja, toiminnanjohtaja, SASK ry, puh. 050 581 4372, juska.kivioja@sask.fi
Ismo Kokko, hallituksen puheenjohtaja, SASK ry, puh. 040 732 5375, ismo.kokko@akt.fi
Tiedote päätöksestä ulkoministeriön sivuilla
