Hallitus uhkaa kaataa yritysvastuudirektiivin – se olisi iso takaisku kehittyvien maiden työntekijöille

Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut. Päätös olisi erittäin haitallinen pakkotyön, lapsityön ja ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten lisääntyessä maailmassa.

Hallitus on eilen lähettänyt eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta.

Sen mukaan Suomi voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa maiden joukkoa. Äänestämisestä pidättäytyminen vastaa äänestyksessä esityksen vastustamista. Hallitus uhkaa siten kaataa vuosien työn yritysten ihmisoikeusvastuun vahvistamisessa. Se olisi toimimista vastoin Suomen aiempaa linjaa.

Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat.

Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

– Suomi asettaa itsensä erittäin taantumukselliseen asemaan, jos se päättää olla äänestämättä direktiivin puolesta. Lapsi- ja pakkotyö lisääntyvät erityisesti kehittyvissä maissa ja ilmastokriisi pahenee. Yrityksille on asetettava nykyistä velvoittavampi vastuu ehkäistä näitä kehityskulkuja, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo. 

Suomi on aiemmin vaatinut yritysvastuudirektiiviä

Suomi oli alunperin itse vaatimassa nimenomaan EU-tason yritysvastuudirektiiviä. Edellisellä hallituskaudella kansallisen yritysvastuulain valmistelu kuitenkin keskeytettiin keskustan ja RKP:n asettauduttua tukemaan vain EU-tason sääntelyä. Asiasta nousi tuolloin kohu, sillä RKP oli vielä ennen vaaleja kannattanut myös kansallista yritysvastuulakia.

Hallitus perustelee valmiuttaan asettua äänestämään tyhjää erityisesti kahdella yksityiskohdalla: direktiiviin sisältyvän ryhmäkanneoikeuden ja todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentamisella. Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa. 

Yritysvastuudirektiivi kattaa ihmisoikeuksien lisäksi myös yritysten vastuun toimintansa ympäristövaikutuksista. Direktiivi määräisi yritykset laatimaan ja toteuttamaan suunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saadaan Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

Direktiivistä on neuvoteltu Euroopan unionissa vuosia. Jäsenmaiden, parlamentin ja komission välisissä niin sanotuissa trilogineuvotteluissa saavutettiin poliittinen sopu direktiivin sisällöstä joulukuussa. Nyt jäsenmaista koostuvan neuvoston ja parlamentin on määrä äänestää direktiivin lopullisesta hyväksymisestä.

– Vaadimme eduskuntaa korjaamaan hallituksen linjan ja varmistamaan, että Suomi äänestää yritysvastuudirektiivin puolesta, Ronkainen kiteyttää.

Finnwatchin tiedote ja SASK

Edit. Eduskunnan suuri valiokunta yhtyi perjantaina 9.2. hallituksen kantaan ja on valmis jättämään äänestämättä yritysvastuulain puolesta, vaikka lisäsikin hallituksen esitykseen joitakin pehmentäviä sanamuotoja. EU-maiden neuvoston sääntöjen mukaan äänestämisestä pidättäytyminen luetaan ei-ääneksi. EU:ssa asian käsittelyä on siirretty useaan kertaan, eikä käsittelypäivä ole tiedossa. Direktiivin läpimeno on vielä 19.2. epävarmaa.