Teema on ajankohtainen – tutkimuksemme Sambiassa, Indonesiassa ja Brasiliassa osoittavat karun todellisuuden: vaikka syrjinnän kieltävä lainsäädäntö on monessa maassa olemassa, vammaiset työntekijät jäävät usein työelämän ulkopuolelle.
Maailmalla on puutetta esteettömistä työpaikoista ja työnantajien ja viranomaisten tiedoissa, ja laiminlyödään kohtuullinen mukautus. Nämä yhdessä ja erikseen estävät vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen työelämään.
Nyt, kun SASKin teemavuosi lähenee loppuaan, on tärkeää entistäkin voimallisemmin jatkaa työtä vammaisten työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi niistä hyvistä lähtökohdista, jotka on saavutettu.
Nimittäin SASKin kumppanien kanssa tekemä työ on osoittanut, että muutos parempaan on kuin onkin mahdollinen. Kun ammattiliitot ottavat vammaisten oikeudet osaksi omaa ydintoimintaansa ja tekevät yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa, syntyy konkreettisia tuloksia.
Työehtosopimuksiin on saatu kirjauksia esteettömyydestä, vammaiset työntekijät ovat nousseet luottamustehtäviin ja heitä on liittynyt yhä enemmän ammattiliittojen jäseniksi. Aiemmin he jäivät tyypillisesti liittojen ja luottamustehtävien ulkopuolelle.
Tässä erityisen tärkeää on liittojen ja vammaisjärjestöjen yhteistyö. Kumpikin tuo siihen oman vahvuutensa: liitot tarjoavat kanavan kollektiiviseen neuvotteluun ja työpaikkojen parantamiseen, vammaisjärjestöt puolestaan asiantuntemusta, kokemustietoa ja näkyvyyttä. Yhdessä voidaan murtaa ennakkoluuloja, tuoda työpaikoille muutosta ja monipuolistaa ammattiliitojen jäsenistöä.
Vammaisten ihmisten aktivoiminen mukaan rikastaa molempia tahoja: liitot oppivat inkluusiosta ja vammaisjärjestöt saavat vaikutusvaltaa työelämässä. Vammaiset henkilöt muodostavat merkittävän potentiaalin liittojen jäsenmäärän kasvattamiseksi – eläähän maailman väestöstä jonkin vamman kanssa jopa 1,3 miljardia ihmistä eli noin 16 prosenttia.
Olemme oppineet viime vuosina kolme keskeistä asiaa:
- Liitot voivat olla muutoksen moottoreita. Vammaisten työntekijöiden oikeudet eivät saa jäädä irralliseksi teemaksi, vaan niiden on oltava osa järjestäytymistä, sopimustoimintaa ja kaikkea liittojen arkea.
- Tieto ja asenteet ratkaisevat. Oikeudet jäävät tyhjiksi, elleivät työnantajat, viranomaiset ja myös liittojen omat jäsenet tunne lakeja ja käytäntöjä. Koulutus, kampanjointi ja näkyvyys muuttavat asenteita.
- Ratkaisut voivat olla yksinkertaisia. Työajan joustot, esteettömät tilat, tulkkaus tai apuvälineet avaavat vammaisille henkilöille oven työelämään.
Teemavuonna olemme nostaneet vammaisten ihmisten työelämäoikeudet vahvemmin esiin myös SASKin toiminnassa Suomessa. Olemme järjestäneet koulutuksia, joissa SASK-lähettiläät ja muutkin ovat oppineet vammaisten työntekijöiden asemasta globaalisti ja saaneet välineitä viestiä aiheesta omissa verkostoissaan. Moni SASKin vapaaehtoinen eli lähettiläs voi nyt toimia sanansaattajina suomalaisille ammattiliitoille ja laajemmalle yleisölle, tuoda esiin tarinoita etelän kumppaneilta ja vahvistaa siten solidaarisuutta.
Tämä vuosi on samalla SASKin nykyisen, ulkoministeriön rahoittaman ohjelmakauden 2018–2025, viimeinen. Tämä on hyvä hetki katsoa taaksepäin ja todeta, että olemme oppineet paljon vammaisuudesta työelämässä yhdessä kumppaneidemme kanssa eri maissa ja eri toimialoilla. Kokemukset ja opit luovat vahvan pohjan seuraavalle ohjelmakaudelle 2026–2029, jossa vammaisten työntekijöiden oikeuksien edistäminen voidaan kytkeä entistä tiiviimmin osaksi kaikkea SASKin työtä.
Anton Hausen
Kirjoittaja on SASKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija.
Tilaa uutiskirje
Haluatko pysyä kärryillä SASKin työstä työelämän ihmisoikeuksien puolesta?
