Ostaisitko sinä katsastamattoman auton – ja muita ajatuksia Fazerin vastuullisuudesta

Fazer ilmoitti tammikuussa, että sen käyttämä kaakao on sataprosenttisesti vastuullista. Miksi vastaus ei kuitenkaan tyydytä kansalaisjärjestöjä?

Taustaa

Yritysten toimia ulkomailla tutkiva Finnwatch julkaisi joulun alla vetoomuksen, jossa vaaditaan Fazerin ja Maraboun tuotemerkin omistavaa Mondelēz Internationalia sertifioimaan myymänsä suklaa, jotta suklaa olisi ”orjavapaata”. Fazer vastasi Finnwatchille tiedotteella, jossa se syyttää Finnwatchia harhaanjohtavan tiedon levittämisestä. Finnwatch vastasi Fazerin syytökseen omalla vastineellaan.

Mistä on kyse?

Kaakaon tuotantoon liittyy vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, kuten esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä ja ihmiskauppaa. Suklaanvalmistajat ovat tietoisia ongelmista ja puuttuvat niihin eri tavoin.

Fazerin ja Finnwatchin kiistan ytimessä näyttää olevan erimielisyys siitä, milloin yritys voi sanoa käyttämänsä kaakaon olevan vastuullista.

Finnwatchin näkemys Fazerin vastuullisuuden puutteista perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, joiden mukaan riippumaton, kolmannen osapuolen sertifiointi on ensisijainen vaihtoehto esimerkiksi kaakaotuotannon valvonnan toteuttamiseen. Tämän näkemyksen allekirjoittavat laajalti työntekijöiden oikeuksia valvovat kansalaisjärjestöt, ay-liike ja moni yritystoimija.

Fazerin käyttämästä kaakaosta osa on kyllä Reilun kaupan, Rainforest Alliancen ja UTZin sertifioimaa, eli sen tuotantoa valvoo kolmas, riippumaton osapuoli. Sen sijaan osa Fazerin kaakaosta sertifioidaan Fazerin oman viljelijäohjelman kautta, jonka kriteereistä Fazer päättää itse.

Tässä päästäänkin ongelman ytimeen.

”Kurkkasin pellin alle ja hyvältä näytti”

Ei mikään ihme, jos kuluttaja ei heti ymmärrä, mistä tässä sopassa on kyse. Erilaisiin vastuullisuusohjelmiin tutustuminen vie aikaa, eikä silloinkaan välttämättä viisastu.

Ontuen kaakaon valvontaa voisi verrata suomalaisten autojen katsastamiseen. Lain mukaan jokainen suomalainen auto on katsastettava määräajoin, ja katsastuksen saavat tehdä tahot, joilla on tietty laadunhallintajärjestelmän sertifiointi. Näin varmistetaan, ettei ”katsastaja” ole yhtä kuin naapurin hyväntahtoinen Teppo, joka rassasi nuorena Corollaa ja sanoo nyt, että anna mennä vaan, kyllä tolla tiellä pysyy.

Rankasti yksinkertaistaen kolmannen osapuolen sertifioima kaakao on yhtä kuin auto, jonka ajokunnon katsastaja on selvittänyt maksua vastaan. Yrityksen oma sertifiointijärjestelmä on yhtä kuin auto, jonka ajokunnon määrittää auton omistaja itse. Kumman auton sinä näistä ostaisit?

Lapsityö ei ole leikin asia

Fazerin omaa sertifiointiohjelmaa ei voi verrata naapurin Pentin huoltamaan autoon. Silti vertaus voi auttaa ymmärtämään, mistä sertifiointitouhussa on kyse.

Kun puhutaan niin vakavasta asiasta kuin lapsityö, ei voida luottaa siihen, että kaikki suklaantuottajat pitävät omissa järjestelmissään vaatimustason korkealla. Sen vuoksi yrityksen tulee sitoutua kolmannen osapuolen sertifiointeihin (eli valtuutettuihin katsastajiin), vaikka siitä koituisikin ylimääräistä vaivaa ja enemmän kustannuksia.

Mitä eroa on autoilla ja suklailla?

Autovertaus on ontuva senkin takia, että Suomessa on laki, joka määrittää, kuinka usein auto tulee katsastaa. Jos ongelmia ei korjata, seuraa sakkoja tai muita seuraamuksia.

Näin onnekkaasti asiat eivät ole kaakaotuotannossa. Lait eivät nimittäin määrää yrityksille sakkoja siitä, että niiden tuotantoketjuista löytyy lapsityötä. Valvonta jää siis yrityksen tahdon asiaksi.

Ensimmäinen askel tiellä vastuullisuuteen on sitoutua kolmannen osapuolen sertifiointeihin. Turvallisuus on ensisijaista, oli kyse sitten Suomen kouluteistä tai Ghanan kaakaoplantaaseista.

Katri Blomster
Kirjoittaja on SASKin viestinnän suunnittelija.

Lue myös: Mistä tulee Fazerin Sinisen sokeri

Jaa artikkeli: