Olimme elokuussa suomalaisten liitojen edustajien kanssa kuljetusalan hankekumppanimme vieraana ja kuulimme Jakartan lentokentän työntekijöiden tilanteesta. Valtaosa tekee työtä alihankintayritysten kautta.
Osalle työvuorot ilmoitetaan vasta edellisenä iltana kello 23, ja työvuoro saattaa alkaa aikaisin aamulla – tai työtä ei olekaan seuraavana päivänä. Palkka maksetaan vain siitä, kun työntekijä lastaa tai purkaa konetta. Koneiden välinen odotteluaika on omaa ”vapaa-aikaa”. Työpäivän palkaksi jää keskimäärin alle neljä euroa. Siitä vähennetään vielä lentokentän sisäiset bussikuljetukset ja mopon pysäköintimaksu, yhteensä noin 50 senttiä.
Kumppanimme tekevät kaikkensa paremman työelämän eteen, mutta toiminta on vaikeutunut, kun armeija on lisännyt läsnäoloaan lentokentillä. Työntekijöiden puolustaminen vaatii rohkeutta. Työnantaja hyödyntää lentoaseman turvallisuudesta vastaavia tarkoituksenaan estää ay-toiminta. Työpaikan menettämisen pelossa aktiivit pyrkivät tapaamaan työntekijöitä lähinnä öisin ja syrjässä valvovilta silmiltä. Jäseniä on kuitenkin saatava ja heistä on pidettävä kiinni, sillä ammattiliittoihin kuuluu Indonesiassa vain 5–10 prosenttia työntekijöistä.
Liitot eivät pääse vaikuttamaan työturvallisuuteen
Myös työsuojelussa riittää tehtävää, jos liitoille vain annetaan mahdollisuus osallistua. Toissa vuonna Indonesiassa raportoitiin 370 747 työtapaturmaa, joista 5,3 % sattui kuljetusalalla. Se tarkoittaa 75 työtapaturmaa vuoden jokaisena päivänä. Jokainen niistä on liikaa. Työpaikoilla on työsuojeluorganisaatioita, mutta ne ovat usein yrityksen johdon hallussa, eivätkä ammattiliitot pääse vaikuttamaan työturvallisuuteen.
Kuljetusala haasteineen on kansainvälinen. Ellemme puutu haasteisiin, erilaisilla heikennyksillä on ikävä tapa levitä ympäri maailmaa – myös meille. Tekemällä pitkäjänteistä yhteistyötä voimme edistää työntekijöiden oikeuksia yli maiden ja maanosien rajojen.
SASKilla on useita työelämähankkeita Indonesiassa. Niissä puolustetaan työntekijöiden perusoikeuksia kuten oikeutta järjestäytyä ja neuvotella sekä oikeutta turvalliseen työympäristöön.
Kirjoittaja on SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kirjoitus julkaistiin ensin kolumnina AKT-lehdessä.
