Ylivoimalla ykkösketjuun – hyvää asiaa ei voi vastustaa

Yritykset ihmisoikeusvastuuseen saattava laki kolkuttelee jo ovia kohti kevättä, eduskuntavaaleja ja uutta hallitusta. Vastuu ei pelota yrityksiä, eikä monia poliitikkojakaan.
Yritysvastuulaki-kampanjantakana on yli 100 kansalaisjärjestöä ja yritystä. Joukkue on vahva siksi, että pitkä liuta isoja ja pienempiä yrityksiä on mukana vaatimassa lakia, joka säätelee heidän omaa toimintaansa.

Ei ole kauaakaan siitä, kun yritykset tuottivat myymänsä tuotteet itse ja yleensä kotimaassaan. Jos tuotantoa siirrettiin ulkomaille, sinne perustettiin tytäryritys. Jos yhtiön tehtailla rikottiin esimerkiksi työaikalakia tai maksettiin alipalkkaa, oli selvää, kuka siitä kantoi vastuun. Globalisaation seurauksena tilanne on muuttunut. Yritykset teettävät tavaransa alihankkijoilla usein maailman toisella puolella. Vastuu tuotannosta on samalla hämärtynyt.

Kun Bangladeshissa suurille amerikkalaismerkeille vaatteita tehneessä Tazreen-nimisessä tehtaassa syttyi tulipalo, yli 100 työntekijää heitti henkensä. Kukaan ei ollut vastuussa. Tarvittiin vielä reilusti yli tuhat kuollutta Rana Plaza -tehdasrakennuksen rauniossa, ennen kuin vaatebrändit joutuivat myöntämään, että ne olivat osaltaan vastuussa niiden tuotteita tekevien työoloista.

Ihmisoikeudet lakisääteisiksi

Lokakuun lopun perjantaiaamuna Helsingin keskustassa on meneillään seminaari. Reilun kaupan järjestämässä tilaisuudessa vilahtelee suomalaispoliitikkoja ja liike-elämän edustajia. Tuolla kahvitermaria lähestyy Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo, tuolla takkia vetää päältään Vihreiden Ville Niinistö. Myös ministereitä voi bongata.

Seminaarin aiheena on yritysvastuulaki. Sellaista ei Suomessa ole olemassa, mutta nyt yli 115 yritystä ja järjestöä – SASK mukaanluettuna – kampanjoi, jotta Suomen seuraava hallitus tekisi siitä esityksen.

”Ykkösketjuun” nimellä kulkevan kampanjan ajama laki merkitsisi, että kaikki Suomessa toimivat yritykset sitoutuvat niin sanottuun huolellisuusvelvoitteeseen. Se edellyttäisi, että kaikilla yrityksillä on vastuu selvittää tuotantonsa ihmisoikeusvaikutukset, tarttua havaittuihin epäkohtiin ja raportoida kaikesta avoimesti.

Toistaiseksi lakiin on kirjattu velvoitteita vain ympäristövastuun osalta. Toki monet Suomessakin toimivat yritykset tekevät jo nyt töitä ihmisoikeuksia koskevan vastuullisuutensa eteen, mutta se on niiden valinta, ei lain velvoittama asia.
Isoilla ja pienemmilläkin firmoilla on nykyään vastuullisuuspäälliköitä, erilaisia ohjelmia ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia tuotantoketjun eri vaiheissa.

SASKille ”normaalia puuhaa”

Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans kapuaa lavalle seuranaan kollegansa SASKista ja Reilusta kaupasta.

– Kymmenen vuotta sitten suomalaiset vaatealan yritykset saattoivat vastata tuotanto-oloja koskeviin kysymyksiin, että ei me tiedetä niistä, eivätkä ne kuulu meille. Nyt tilanne on eri. Nyt yritykset ymmärtävät, että hankintaketjun vastuullisuus kuuluu heillekin, Staffans muistelee.

Kaikkien kolmen toiminnanjohtajan on helppo seistä yritysvastuulain takana. SASKin Janne Ronkaiselle lain tavoittelu on ”ay-liikkeen peruskauraa”.

SASKin toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mielestä on luontevaa vaikuttaa kehittyvien maiden työntekijöiden asemaan myös Suomen lainsäädännön kautta. Kuva: SASK

– Meille on ihan normaalia puuhaa, että pyrimme vaikuttamaan työntekijöiden asemaan ja oloihin nimenomaan lainsäädännön kautta.

Yleensä SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta he vahvistuvien ammattiliittojensa kautta pystyvät vaikuttamaan oman maansa lainsäädäntöön.

– On vain uudenlainen tapa vaikuttaa Suomen lainsäädännön kautta ja ulottaa työnantajien vastuu koko arvoketjuun.

Porvaripuolueilla on pelkotiloja

Syksyn aikana on pantu tuulemaan: Ykkösketjuun-kampanja pyrkii vaikuttamaan kansalaisten avulla päättäjiin, jotta seuraavalla hallituskaudella Suomeen säädetään laki yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Sekä yritysten että päättäjien kanssa käytävässä keskustelussa on kapsahdettu tasaisin väliajoin kysymykseen, eikö tähdellisempää olisi säätää laista EU-tasolla.

Lokakuun seminaarissa kokoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen esiintyy varovaisena kansallisen tason lainsäädännön suhteen. Hän myöntää, että vastuullisesti tuotettujen tavaroiden kysyntä lisääntyy mutta suhtautuu pelokkaasti siihen, mitä voisi tapahtua, jos kansallisella tasolla säädetään ”tosi tarkasti”.

– Mikä on oikea foorumi, joilla saadaan isoja muuveja liikkeelle, sitä pitää vielä pohtia.

Kokoomus ei siis lupaa yritysvastuulakia hallitusohjelmaansa. Elinkeinoministeri Mika Lintiläkin (kesk.) muistuttaa, että kotimaan vaalien lisäksi lähestyvät myös EU-parlamenttivaalit, ja yritysvastuulain pitäisi olla komission pöydällä. Hän kyllä haluaisi sopia yritysten ihmisoikeusvastuusta kansallisella tasolla, mutta ”hyvin avoimella pohjalla”.

Hinnalla ja laadulla voi kilpailla, mutta ei ihmisoikeuksilla

Vastuullisuuteensa jo panostavilla yrityksillä on se ongelma, että kaikki eivät panosta siihen. Asetelma paitsi luo epätasa-arvoisen kilpailutilanteen, myös hankaloittaa vastuullisuuden eteen tehtävää työtä.

Keskon vastuullisuushohtaja Matti Kalervo haluaa kilpailla palveluilla ja laadulla, mutta ei ihmisoikeuksilla.

Alihankkijamaissa, kuten Bangladeshissa tai Myanmarissa, tekstiilibrändien maajohtajat voivat rampata tehtaissa valistamassa johtajia inhimillisten työolojen ja vaikkapa järjestäytymisoikeuden tärkeydestä, mutta jos tehtaan muut ostajat eivät sitä tee, homma jää puolivillaiseksi.

Lavalle nousseet Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila ja Keskon vastuullisuusjohtaja Kalervo ovat innoissaan laista, jonka tehtävänä on suitsia niiden omaa toimintaa.

Kalervon mukaan Kesko voi kilpailla hinnalla, laadulla ja palveluilla, mutta ei ihmisoikeuksilla. Lainsäädännön rooli on juurruttaa oikeita käytäntöjä yritysmaailmaan.

– Ei pysty yksi yritys maailmaa muuttamaan. Valtion on puhallettava saman hiileen.

Kurttila ei säästele edes kirosanojaan.

– Kyllä mä olen tympääntynyt globalisaatioon. Kyllä mä perkele haluan kaikille samat pelisäännöt. Tästä on tullut saatana viihdeteollisuutta koko politiikasta. Jos tulee tiettyjä yhteisiä sääntöjä, niin olen kyllä helvetin tyytyväinen.

Rennolla otteella esiintyvä entinen toimitusjohtaja Kurttila tunnustaa avoimesti, että ei ole hyvin perillä vastuullisuuteen liittyvistä yksityiskohdista ja sertifikaattien nimistä. Mutta hän ei unohda, miltä tuntui, kun hyväuskoinen liiketoiminta sai kolauksen: alihankkijan toiminnassa paljastui puutteita Valko-Venäjällä ja Finlayson päätyi ”äänestämään jaloillaan”.

– Se suuri häpeä. Siitä se lähti, Kurttila sanoo.

Yritysvastuulakeja versoo pitkin Eurooppaa

Ykkösketjuun-kampanjaan sitoutuneet yritykset näkevät kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä velvoittavan lain reiluna ja kilpailukykyä parantavana. Mukana on muitakin isoja konserneja, kuten S-ryhmä, Fazer, Kotipizza Group ja Paulig. Pienempiäkin on iso liuta, muiden muassa Globe Hope, Ruohonjuuri ja kuukautiskuppeja valmistava Lunette.

Lisäksi yritysvastuulailla on yritysmaailmassa tukijoita, kuten Reima, Halti, Frantsila, Tradeka, Meira ja Stockmann.

Mukana on myös valtaosa suomalaisista ammattiliitoista ja kymmeniä kansalaisjärjestöjä.

Mutta yritysvastuulaki ei ole mikään suomalainen innovaatio. Muiden maiden ihmisoikeusvastuulaeista seminaariyleisölle kertoo Adriana Espinosa, asiantuntija yritysvastuuta ajavasta ECCJ:sta (European Coalition for Corporate Justice).

Espinosa näyttää liudan maallikolle vaikeaselkoisia powerpointteja, mutta esityksestä käy silti ilmi, että esimerkiksi Ranskassa ihmisoikeusvastuuseen velvoittavaa lakia sovelletaan jo, viime vuodesta lähtien. Lain mukaan yrityksillä on oltava ihmisoikeuksien varmistamiseen liittyvä suunnitelma, jota toteutetaan ja sen toteutumisesta raportoidaan.

– Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Espinosa rauhoittelee.

– Yritysten on pidettävä laki mielessä, ja sijoittajien on huomioitava se myös. Ne ymmärtävät, että tämä laki ehkä tulee, ja se kannattaa tuntea ja olla siinä mukana.

Yritysvastuulain määrittelemästä huolellisuusvelvoitteesta valmistellaan lakeja jo esimerkiksi Ranskassa, Sveitsissä, Alankomaissa, Australiassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Lopulta kaikki on ”starwars-kamaa”

Voi sanoa, että Suomessa yritysvastuulakikannatus on myötätuulessa. Loppuvuodesta 2018 yli 90 kevään eduskuntavaaliehdokasta on ilmoittanut sitoutuvansa viemään lakia eteenpäin, mikäli tulevat valituiksi. Yli 2100 muuta kansalaista on allekirjoittanut vetoomuksen päättäjille.

Vire on eri kuin muutama vuosi sitten, jolloin Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa ei edes mainittu yritysvastuuta. Sen sijaan keskityttiin sääntelyn purkuun.

Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila muistaa, kun vastuullisuusasioissa tuli takkiin. Siitä jäi mieleen häpeä.

Helsingissä seminaari yritysvastuulain ympärillä alkaa kääntyä kohti loppua, ja kiireiset ministerit ovat jo liihotelleet tiehensä.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö pohdiskelee vielä, että hyviä asioita ei kukaan uskalla suoraan vastustaa.

– Mutta jos sanotaan, että ensin koko maailman pitää kannattaa tätä, että sitten ollaan mukana, niin se on vastustamista.

SDP:n 1. varapuheenjohtaja Sanna Marin ilmoittaa uskovansa, että laki on seuraavassa hallitusohjelmassa.

– On asetettava kansallisesti kunnianhimoisia tavoitteita. En näe ristiriitaa siinä, että voidaan odottaa myös EU-tason päätöksiä, kun samanaikaisesti viedään asiaa eteenpäin kansallisella tasolla.

Vajaa viikko seminaarin jälkeen Niinistö ilmoittaa jättävänsä eduskunnan. Mutta hänen visionsa tulevasta on valoisa:

– Ensin me tehdään lakeja, ja sitten EU tekee lakeja, ja lopulta tehdään globaalisti lakeja ja sitten tää on vähän tällaista starwars-kamaa.

Teksti: Sini Saaritsa
Kuvat: #ykkösketjuun-kampanja

Juttu on julkaistu myös SASKin Työmaana maailma -lehdessä.


Mikä yritysvastuulaki?

  • Laki varmistaa että ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin, ei vain niihin, jotka huolehtivat niistä vapaaehtoisesti.
  • Laki velvoittaa yritykset noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta.
  • Lakiin kirjattava huolellisuusvelvoite edellyttää, että yritykset pystyvät seuraamaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, tunnistamaan ongelmat sekä välttämään ja vähentämään niitä.
  • Huolellisuusvelvoite on määritelty YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavissa periaatteissa, joihin Suomi on sitoutunut.
  • Ranskassa ja Sveitsissä kansallinen yritysvastuulaki on jo laadittu.

Aiheeseen liittyvää

Yritykset ja kansalaisjärjestöt haluavat yhdessä nostaa Suomen #ykkösketjuun eli yritysvastuullisuuden kärkikaartiin

Tänään käynnistyvä #ykkösketjuun-kampanja vaatii Suomeen ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia. SASK yhdessä yli 70 muun kansalaisjärjestön ja yrityksen kanssa kannustaa päättäjiä varmistamaan, että tulevaisuudessa suomalaiskuluttaja ei ole

Lue lisää

Puolueet: yritysvastuulaki nousemassa hallitusneuvotteluteemaksi

Suomalaiset yritykset vaativat päättäjiltä kunnianhimoista yritysvastuulakia torstaina 25. lokakuuta pidetyssä yritysvastuutapahtumassa. Neljä suurinta eduskuntapuoluetta kannatti teeman nostamista hallitusneuvotteluihin.

Lue lisää

Yli 400 kansanedustajaehdokasta haluaa Suomeen yritysvastuulain

Yritysvastuulaki on etenemässä kovaa vauhtia seuraavan hallituksen ohjelmaan. Lakia kannattavat SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Feministinen puolue. Lisäksi 442 kansanedustajaehdokasta lähes kaikista puolueista on sitoutunut

Lue lisää