Suomalaisyrityksillä on vähintään yli 400 tytäryhtiötä veroparatiiseissa, kertoo Finnwatchin tuore tutkimus Messinkilaattojen valtakunta. Finnwatchin selvityksessä esitetty tietokanta-analyysiin ja tilinpäätöstietoihin perustuva luku on kuitenkin vain varovainen arvio, eikä sisällä läheskään kaikkia yhtiöitä, tutkimuksessa huomautetaan.
– Näyttää selvältä, että veroparatiisiyhtiöillä on merkittävä rooli suomalaisyritysten liiketoiminnassa, sanoo selvityksen laatinut tutkija Matti Ylönen.
Alankomaat on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani ja samalla erityisesti yrityksille suunnattu veroparatiisi. Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisyrityksillä on yli 100 tytäryhtiötä Alankomaissa.
– Alankomaissa on enemmän pöytälaatikkoyhtiöitä kuin missään Euroopan valtiossa. Pöytälaatikkoyhtiöitä käytetään myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa, Ylönen huomauttaa.
Finnwatchin mukaan lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä sijoituksista on tehty sijoitusten läpivirtausyksikköinä toimiviin pöytälaatikkoyhtiöihin. Alankomaista Suomeen tehdyissä sijoituksissa vastaava luku oli 72 prosenttia. Tiedot ovat vuodelta 2012 ja perustuvat Alankomaiden keskuspankilta tilattuun aineistoon.
– Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa sijoituksista ohjataan keinotekoisesti Alankomaiden kautta muihin maihin, osin veroetujen saavuttamiseksi. Yrityksillä on laajoja vapauksia päättää mihin ne maksavat yhteisöveroja – vai maksavatko lainkaan, sanoo Ylönen.
Yritysten veronmaksun vastuullisuutta voitaisiin edistää kunnianhimoisella pakollisella maakohtaisella raportoinnilla. Vapaaehtoiset veroraportit eivät riitä, sillä ne sivuuttavat Finnwatchin mukaan tärkeimpiä verotuksen vastuukysymyksiä.
Finnwatchin selvityksessä tarkastellun Terveystalon veroraportti vaikenee täysin yhtiön luxemburgilaisen omistajan sille myöntämästä 180 miljoonan euron osakaslainasta ja yhtiön omistusrakenteesta. Fortumin verojalanjälkiraportti on Terveystaloa kattavampi. Yritys ei kuitenkaan avaa hollantilaisten ja luxemburgilaisten holding-yhtiöidensä toimintaa lainkaan.
– Tarvitaan sitovaa sääntelyä. Suomen tulee vaatia pakollista maakohtaista talousraportointia käyttöön nopealla aikataululla EU:ssa. Valtionyhtiöiden tulee toimia asiassa edelläkävijöinä, Ylönen toteaa.
Lähde: Finnwatchin tiedote
Aiheeseen liittyvää
Pitkäjänteistä työtä työelämän ihmisoikeuksien puolesta
Vauva-arjen keskelläkin kiinnostus työelämän ihmisoikeuksiin on ”sisäänrakennettu juttu”
