Uruguayn talkoomatkapäiväkirja: Osa 3

20.11.2012 04:09

Matkalla kaupungille ostan vasemmistolaishenkisen päivälehden, La Republican. Siinä kerrotaan Israelin uroteoista Gazassa sekä ennen muuta Uruguayn tapahtumista. (Ammatinvalinnanohjaajani s/v Estelle makaa muuten tietojeni mukaan vieläkin Israelilaisessa satamassa, mutta se ei suorastaan liity tähän.) Lehdessä parin vuoden takainen tuttavuus, juomateollisuuden liiton pomo ja yksi ay-liikkeen vahvimmista hahmoista vieläkin, Richard Real, laukoo mielipiteitään työministeriön sihteerin Loustaneun väitteestä, jonka mukaan palkankorotus aiheuttaa inflaatiota.  ”On valetta, että palkankorotukset tuottavat inflaatiota. On pelkuruutta päätyä sanomaan tuollaista.” Palkkojen osuus esim kaljapullon hinnasta on noin 7 %, joten se ei voi olla inflaation aiheuttaja. Richard jatkoi myös sanomalla, että ”olen siltä aikakaudelta, jolloin vasemmisto juhli, kun työläiset saivat tahtonsa läpi.”  Näen mielessäni, miten Richard Real tökki etusormeaan isoon pöytään ja tuumailin, että ”kun Mustanaamio puhuu – silloin kuunnellaan”.  Muistelen, että suomalainen Papelero puhui samoista prosenteista, siis palkan osuudesta kokonaiskuluihin verrattuna.

Yritän nostaa rahaa muutamasta pankista ja ajattelen viisautta: ”Mies, joka luottaa luottokorttiin, pysyy nälässä”. Mietin, mitä Richard tekisi. En keksi vastausta, joten menen ammattiliittojen keskusjärjestö  PIT-CNT:n talolle koordinoimaan. Tapaan tuttuja, Zuleiman, Carlosin, Fernandon, muutamia muita ja puhun puhelimessa Paysandulaisen Marcelon kanssa. Kaikki entiset, nykyiset ja tulevat prikalaiset saavat terveisiä ja vahvoja halauksia Marcelolta sekä Pulp Fictionista tutun ”Mi casa es su casan”. Koska se on juuri Marcelo, joka niin sanoo, kyse ei ole kliseestä. Ne, jotka Marcelon tuntevat, tietävät.

Torstaiksi oli suunniteltu vierailua Conaprolen tehtaalle, jossa tehdään maitovalmisteita. Se ei onnistu, koska silloin Uruguayssa on päivän mittainen yleislakko. Carlosin sanoin ”Kello yhdeksän ja kolmen välillä koko maa pysähtyy”. Vierailun sijasta meidät kutsutaan mukaan mielenosoitukseen, joten aate ei ohjelmanmuutoksen myötä mitenkään himmene. Mukavaa silti, että suomalaisryhmä kerkeää sopivasti ainakin lentokentältä keskustaan ennen tuota työseisausta.

Toinen uutinen La Republicasta kertoo, etta bussifirma Copsan työntekijät ampuvat kovilla. Seuraavan El Clasicon, eli Nacional-Peñarol- fudismatsin, aikana Copsan bussinkuljettajat eivät ole käytettävissä, mikäli siihen mennessä ei olla saatu aikaan kunnon neuvotteluja työntekijöiden ja Sisäministeriön välillä.

Vielä ennen lähtöä PIT-CNT:ltä minut esitellään parille tyypille. Toisella on ”Todos Somos Familiares”-paita päällä ja toinen huomaa kuubalaisen kolikon kaulassani ja innostuu siitä. Seiniltä katsovat PIT-CNT:n historiallinen johtaja Jose ”Pepe”D’Elio nyrkki pystyssä ja Che Guevara. Taidamme olla ytimessä.

Huomenna aamupäivällä lentokone laskeutuu Carrascon kentälle ja siitä alkaa Talkoomatka.

– Jukka

Mikä ihmeen talkoomatka? Vastauksen löydät täältä

Jaa artikkeli: