Uruguayn talkoomatkapäiväkirja: Osa 23

5.12.2012 00:59

Paikalliset paperimiehet olivat järjestäneet meille maanantaille vierailuja kaupungin työnantajien luokse. Päivä oli yöllisen sateen jäljiltä kostea ja hiostava sekä muutenkin kuuma. Ensimmäisenä tutustuimme Agolan tekstiilitehtaalle ja meitä oli kierrättämässä kolme tekstiililiiton pomoa, joista Carlos opasti yhtä pienryhmää. Carlos kertoi, että Colonian lääni on maitotaloustuotannon keskittymää, mutta Juan Lacazen kaupunki on ainoa teollisuusalue, koska se on kasvanut kahden tehtaan ansiosta. Tekstiilitehdas Agolan on perustettu 1906 ja Fanapel (sellu- ja paperitehdas) on perustettu 1898. Vuonna 1944 on perustettu kaksi ammattiliittoa, tekstiiliteollisuuden- ja paperiteollisuuden liitot — jotka ovat ilmeisesti paikallisia.

Tekstiilitehdas Agolan oli kukoistuskaudellaan 2500 työtekijää työllistävä iso tehdas. Nykyisestä tehtaasta puolet on tekstiilitehdasta ja puolet työskentelevät ADE:n teollisuuspuistossa. Työntekijöitä tekstiilitehtaalla on kaksi sataa — noin puolet naisia ja puolet miehiä. Carlos kertoo, että palkka on sama sukupuolesta huolimatta — he korostavat tasa-arvoa. Palkkaluokka määräytyy työtehtävän mukaan. Työtä tehdään joko kahdessa tai kolmessa vuorossa. Tehtaassa tuotetaan karkeampaa villaa, joka on ainoa latinalaisessa Amerikassa tämän laatuista villaa tuottava tehdas, esim. Chilen laivaston uniformujen ja huopien kankaat. Kierroksen aluksi meille kerrottiin turvallisuusohjeet, jonka jälkeen meille esiteltiin tehtaan tiloja, sekä opimme villan jalostuksen langaksi ja siitä edelleen kankaaksi.

Carlos näkee tehtaan tulevaisuuden pääsäntöisesti valoisana, mutta suurten maiden maiden (esim. Kiina) hamstratessa tehtaan tarvitsemaa villaa, on tehtaalla aika ajoin pulaa raaka-aineesta. Pelkoa tehtaan siirtymisestä nk. ”halvan työvoiman maihin” ei Carloksella ollut, koska tehdas on valtion yhtiön omistuksessa.

Tekstiilitehtaan hiostavan kierroksen jälkeen kävimme katsomassa espanjankielisen esittelyvideon ADE:n teollisuuspuistosta. Teollisuuspuiston puheenjohtaja Whylde Gonnet kertoi samalla puiston perustamisesta. Vuosina 1992-1993 Agolan tekstiilitehtaasta suljettiin isoja osia ja näin ollen jäi myös paljon työttömiä. Vuonna 2000 alkoi kunnan toimesta yhteistyö Kanadalaisten kanssa Colonian läänissä taloudellista kehitystä vauhdittamaan. Juan Lacazessa toimivan Parque Industrialin kattojärjestö on ADE — Agencia de Desarrollo Economico de Juan Lacaze. ADE:n tavoitteena oli sataman avaaminen Juan Lacazessa, sekä teollisuuspuiston käynnistäminen. Osuuskunnat, liitot ja kunta ovat teollisuuspuiston yhteistyökumppanit. Teollisuuspuisto on yksi maan kolmesta vastaavasta, jotka täyttävät teollisuuspuistoja koskevan lain — joten puistot ovat itsenäisiä ja niillä on toimeenpanovalta. Teollisuuspuistossa tehdään mm. paikallista pienteollisuutta esim. vetoketjuja ja tekstiilitehtaan ylijäämäpaloista vilttejä. Ajatuksena on, että teollisuuspuisto kustantaa pienteollisuuden tuotanto ja asennuskuluja.

Oppaat tehtaalla olivat ystävällisiä ja innostuneita vierailustamme. Saimme perusteellisen selvityksen tehtaan monivaiheisesta villan tuotannosta kankaaksi. Oppaista välittyi ylpeys omasta ammatista ja osaamisesta. Vierailu oli kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen, oli valaisevaa nähdä käytännössä kuinka monta työvaihetta on villasta kankaaseen, josta meillekin kylmään Suomeen tehdään vaatteita. Odotamme innolla loppuviikosta auki olevaa tehtaan myymälää, jonne pääsemme katsomaan (ja mahdollisesti ostamaan) tehtaan kankaista tehtyjä tuotteita!

– Nina ja Anu

Mikä ihmeen talkoomatka? Vastauksen löydät täältä

Aiheeseen liittyvää

Black Friday on vain yksi musta päivä muiden päivien lomassa

Halpojen vaatteiden takana on monesti hyvin matalia palkkoja. Koronaviruspandemia on saanut työntekijät miltei epätoivoiseen asemaan, kun kansainväliset vaatebrändit ovat peruuttaneet jo tehtyjä tilauksiaan.

Lue lisää

”Kaksi maskia maksaa saman verran kuin riisit koko perheelle yhdeksi päiväksi”

Myanmarissa ja Bangladeshissa tehtaat menevät kiinni, kun isot brändit jättävät tilauksensa maksamatta. Työntekijät menettävät työnsä, ja huoli terveydestä näyttelee pienempää roolia. Tekstiiliteollisuuden koronakriisissä vastuunkantajiksi vaaditaan

Lue lisää

Kuolema on jokapäiväistä Qatarissa, mutta Narayan Dhoj suunnittelee silti paluuta

Nepalilainen mekaanikko on pystynyt pitämään puolensa rakennustyömailla, mutta hän tietää, että monet kohtaavat sortoa ja jäävät ilman ansioita.

Lue lisää