Ulkoministeriö myönsi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskukselle 16,5 miljoonan euron rahoituksen seuraaville kolmelle vuodelle. Ensi vuodelle myönnettiin 5 miljoonaa, sitä seuraavalle 5,5 miljoonaa ja vuodelle 2017 6 miljoonaa. Rahoituksen turvin SASK toteuttaa kolmivuotista kehitysyhteistyöohjelmaansa, joka on hyväksytty sekä ministeriössä että SASKin hallituksessa.
SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen uskoo rahoituksen kasvaneen siksi, että SASK toimii nykyisen kehityspolitiikan ytimessä.
– Globaalit työelämän kysymykset ovat kehityspolitiikan keskiössä. Meidän mielestämme paras tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa.
Työelämän perusoikeudet kaikkialle maailmaan
SASK pyrkii vaikuttamaan siihen, että Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet otetaan käyttöön työpaikkojen vähimmäisstandardeina kaikkialla maailmassa.
Myös kehitysministeri Sirpa Paatero kommentoi aiemmin SASKin saamaa rahoitusta toteamalla, että juuri SASKin kaltainen toiminta vahvistaa kohdemaiden kansalaisyhteiskuntaa ja aktivoi kansalaisia osallistumaan ja viemään yhteiskuntaa itse eteenpäin.
SASKilla on käynnissä noin 70 hanketta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ulkoministeriö rahoittaa hankkeista yleensä 85 prosenttia ja ammattiliitot 15 prosenttia. Osa hankkeista saa rahaa myös Nenäpäivä-keräyksestä.
SASKin toiminnan pääkohdemaat
Afrikka: Burkina Faso, Ghana, Malawi, Mosambik, Namibia, Sierra Leone, Sambia
Aasia: Filippiinit, Indonesia, Intia, Nepal
Latinalainen Amerikka: Kolumbia, Peru, Ecuador ja Uruguay
Aiheeseen liittyvää
Black Friday on vain yksi musta päivä muiden päivien lomassa
SASKin ihmisoikeustyö tavoittaa yhä laajemman joukon
