Filippiinit ratifioi jo 1950-luvulla kansainväliset sopimukset, joiden tarkoituksena on turvata palkansaajille järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudet. Käytännössä nämä oikeudet ovat toteutuneet surkeasti. Lukuisia työväestön oikeuksien puolustajia on siepattu, kidutettu ja murhattu 2000-luvullakin, ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin julkaisemasta raportista* ilmenee. Ay-aktiiveja on erotettu mielivaltaisin perustein ja heitä on vedetty oikeuteen tekaistuin todistein. Pidätykset ja erilaiset uhkaukset ovat varjostaneet työntekijöiden arkea.
Julkisen sektorin työntekijöillä ei ole oikeutta neuvotella kollektiivisesti työehdoistaan. Kollektiivisopimukset ovat harvinaisia yksityiselläkin sektorilla. ITUCin raportin mukaan kollektiivisopimuksia sovelletaan alle prosenttiin koko työvoimasta.
Julkisella sektorilla on myös lakkokielto, ja yksityisellä sektorilla laillisen lakon aloittaminen on tehty hankalaksi. Ennakkoilmoitus on tehtävä 30 päivää ennen lakon aloittamista. Työministerillä on oikeus määrätä kansallisia etuja uhkaavat kiistat pakkosovitteluun. Menettelyä on käytetty muun muassa hotellialan kiistoissa. Laittomista lakoista voidaan tuomita koviin rangaistuksiin, pahimmillaan jopa kolmeksi vuodeksi vankilaan.
Dolen apurina keltainen ammattiliitto
Ay-oikeuksia ovat polkeneet niin filippiiniläiset kuin monikansallisetkin yritykset. Hedelmäsäilykkeistään tunnettu yhdysvaltalainen Dole on vaikeuttanut järjestäytymistä suosimalla määräysvallassaan olevaa keltaista ay-järjestöä.
Vallanpitäjien suhtautumisesta ay-oikeuksiin kertoo paljon se, että vain harva ay-liikkeen väkivaltaiseen tukahduttamiseen osallistunut on vedetty oikeuteen ja saanut rangaistuksen. Syyskuussa 2009 Kansainvälisen työjärjestön ILOn tarkkailuryhmä päätteli, että ay-oikeuksien karkeissa loukkauksissa on ollut mukana myös valtiokoneiston osia.
Ay-aktiivien ja ay-liikkeen rivijäsenten vaino on osaltaan pitänyt järjestäytymisasteen matalana. Lähes sadan miljoonan asukkaan tasavallassa ammattiliitoilla on vain 1,6 miljoonaa jäsentä. Heistä 0,5 miljoonaa kuuluu ITUCin jäsenjärjestöihin (TUCP ja FFW). Suurin ja voimakkain ammatillinen keskusjärjestö KMU on pysytellyt kansainvälisten ay-järjestöjen ulkopuolella äärivasemmistolaisen ideologian vaikutuksen seurauksena.
Yli miljoona lasta töissä
Viranomaistenkin mukaan suuri määrä lapsia tekee ansiotöitä. Vuoden 2010 työvoimatutkimuksessa arvioitiin, että lähes 1,3 miljoonaa 5-17-vuotiasta oli mukana työelämässä. Kaksi kolmasosaa heistä oli poikia, yksi kolmannes tyttöjä. Poikia työllistettiin eniten maataloudessa, tyttöjä kotitaloustöissä.
Eräissä muissa selvityksissä on päädytty yli kahden miljoonan lapsityöläisen arvioihin. Lasten oikeuksien komitea totesi maaliskuussa 2009 julkistamassaan raportissa, että 4,2 miljoonaa lasta ei käy koulua, vaikka maassa on lain mukaan koulupakko kaikille 6-12-vuotiaille.
Juhani Artto
Kuva: Merja Leskinen
*Internationally recognised core labour standards in Philippines, ITUC 2012
Aiheeseen liittyvää
SASK selvitti työntekijöiden oikeudet viidessä maassa – ne toteutuvat kohtuullisesti paperilla mutta eivät käytännössä
Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen Filippiineillä ei ole kermapyllyjen hommaa
