Tuoremehujen taustalta paljastui jälleen vakavia ongelmia työoloissa


Warning: call_user_func() expects parameter 1 to be a valid callback, class '' not found in /var/www/html/wp-content/plugins/similar-posts/common_functions.php on line 641

Kuluttaja-lehdessä 11.9. ilmestynyt artikkeli paljastaa, että suomalaisten tuoremehut tuotetaan kehnoissa työoloissa Brasiliassa. Kuluttaja-lehden paljastus uutisoitiin laajasti useassa suomalaisessa mediassa.

Tuoremehuista kohistaan Suomessa tänä vuonna jo toista kertaa. Ensimmäinen kohu alkoi, kun yritysvastuukysymyksiä selvittävä kansalaisjärjestö Finnwatch paljasti tammikuussa, että Suomessa myytävien ananasmehujen taustalta löytyi lapsityötä ja viitteitä pakkotyöstä.

Taustalla kolme tuottajaa

Kuluttaja-lehden mukaan suuri osa Suomessa myytävistä appelsiinimehuista on peräisin kolmelta suurelta Brasiliassa toimivalta mehuntuottajalta – Louis Dreyfus Commoditiesilta, Citrosucolta ja Cutralelta.

Lehti perustaa tietonsa eurooppalaisten kansalais- ja kuluttajajärjestöjen tutkimukseen.

Työturvallisuuden laiminlyöntiä ja kartelleja

Kuluttaja-lehden luupin alle joutuneet kolme tuottajaa syyllistyvät Brasiliassa muun muassa työturvallisuuden laiminlyöntiin, kartellitoimintaan ja vastuuttomaan torjunta-aineiden käyttöön.

Kuluttaja selvitti 17:n Suomessa myytävän appelsiinimehun alkuperää. Esimerkiksi Pirkka- ja Rainbow-mehuissa käytetty tiiviste on peräisin Louis Dreyfus Commoditiesilta ja Lidlin Vitafit-mehun tiiviste Citrosucolta.

Valio ja Eckes-Granini sanoivat ostavansa tiivisteet kahdelta kolmesta tutkitusta suuryrityksestä, mutta eivät kertoneet miltä kahdelta. Vip-Juicemaker ja Rynkeby vaikenivat omista mehuntoimittajistaan.

Moni yritys on mukana eettisissä valvontajärjestelmissä, mutta niiden kautta ei kuitenkaan käytännössä pystytä valvomaan mehun tuottajien vastuullisuutta.

Reseptinä ay-liikkeen tukeminen

SASKille Brasilian elintarviketeollisuuden heikot työolot ovat tuttuja. SASK tekee hankeyhteistyötä paikallisten elintarvikealan ammattiliittojen kanssa työolojen parantamiseksi.

Työoloja pyritään edistämään vahvistamalla paikallisia ammattiliittoja, jotta ne voivat viedä eteenpäin vaatimuksia paremmasta työturvallisuudesta. Esimerkki tällaisesta toiminnasta löytyy Brasilian lihateollisuuteen liittyvästä hankkeesta, jonka tuloksista SASK uutisoi toukokuussa. Hankkeessa on mukana myös Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL.

Teksti: Aleksi Vienonen / SASK
Kuva: Creative Commons

Aiheeseen liittyvää

Nepal elää siirtotyöstä, mutta ulkomailla työskentelemiseen liittyy paljon ongelmia

Katmandulaisen sairaalan johtava hoitaja Sarita Rokaya Rowal näkee työssään, kuinka erityisesti Persianlahden alueelta palaneet nuoretkin siirtotyöläiset kärsivät munuaisvaivoista. Niitä aiheuttavat muun muassa nestehukka ja heikko

Lue lisää

Kahvin karvas jälkimaku

Elämiseen riittävä palkka on tavoitteena kaikissa SASKin hankkeissa. Kun vanhemmille maksetaan säällinen palkka, heillä on vara elättää perheensä eikä lasten tarvitse tehdä töitä vaan he

Lue lisää

Pitkäjänteistä työtä työelämän ihmisoikeuksien puolesta

Kymmenen vuotta ei ole aika eikä mikään, jos tavoitteena on parantaa vaikkapa kahden miljoonan indonesialaisen työehtoja. SASKin hankkeissa vuonna 2019 saavutetut tulokset ovat vaatineet paitsi

Lue lisää