Suomea kannustetaan ratifioimaan siirtotyöläisiä suojeleva sopimus

Maahanmuutto ja maastamuutto ovat leimallisia nykymaailmalle, mutta niiden luonteesta on laajalti vääriä käsityksiä, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n joulukuun alussa julkistamassa raportissa todetaan.

Esimerkkinä raportissa mainitaan, että monessa maassa kansalaiset uskovat maahanmuuttajien osuuden maan asukkaista paljon todellisuutta suuremmaksi. Toinen tavallinen harhaluulo on se, että maahanmuuttajien vaikutus maan talouteen on kielteinen, vaikka maahanmuuttajilla olisikin iso myönteinen vaikutus.

IOM:n pääjohtaja William Lacy korostaa sen merkitystä, että suurelle yleisölle annetaan tarkka kuva maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Hänen mielestään se voi olla jopa politiikan teon tärkein yksittäinen keino yhteiskunnissa, joissa erilaisuus on lisääntymässä.

Raportissa kehotetaan mediaa käsittelemään maahanmuuttoilmiöitä ongelmia korostavan linjan sijaan maahanmuuton eri puolia tasapainoisesti valottaen. Siihen suuntaan veisi tähänastista näkyvämmän roolin antaminen paitsi itse maahanmuuttajille myös työnantajille, joiden kokemukset ulkomaisesta työvoimasta ovat jääneet vähälle huomiolle.

Yli 200 miljoonaa siirtotyöläistä

Raportin toisessa osassa annetaan tietoja siirtolaisuuden kehityssuunnista. Siirtotyöläisten määrän arvioidaan kasvaneen 214 miljoonaan. Taloudellisen kasvun takeltelu on paikoin hillinnyt siirtotyöläisten määrän lisääntymistä tai jopa vähentänyt sitä, mutta lisääntyminen on pysynyt pitkäaikaisena trendinä.

Raportissa mainitaan myös maiden sisäiset siirtolaiset. Kun heidät lasketaan mukaan, siirtolaisten määrä kohoaa lähes miljardiin.

Luonnonkatastrofit ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja sen myötä myös luonnonkatastrofeja paenneiden ihmisten määrä. Raportin mukaan viime vuonna 42 miljoonaa ihmistä lähti kotoaan tulvien ja muiden luonnonkatastrofien ajamana. Kiinassa tulvia pakeni 15 miljoonaa ihmistä, Pakistanissa 11 miljoonaa.

Konfliktien vuoksi kotiseudultaan pakeni viime vuonna 2,9 miljoonaa ihmistä. Tänä vuonna suurimmat joukkopaot on koettu Libyassa, josta sadat tuhannet ulkomaiset siirtotyöläiset pakenivat turvaan Libyan rajojen ulkopuolelle. Vain pieni osa heistä hakeutui Eurooppaan, jossa kohdemaina olivat Malta ja Italia.

Siirtolaisten lähtömaille suuri merkitys on siirtolaisten omaisilleen kotimaahan lähettämillä rahoilla. Raportin mukaan kehitysmaihin tehtyjen rahalähetysten arvo nousi viime vuonna 325 miljardiin dollariin. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin vauraiden maiden kehitysavun määrärahat, joista sitä paitsi huomattava osa käytetään antajamaissa. Taloudellisesti kehittyneisiin maihin tällaisia rahalähetyksiä tehtiin 115 miljardin dollarin arvosta.

Suomi ei ole ratifioinut YK:n siirtotyöläissopimusta

Raportin kolmannessa osassa esitellään 60-vuotiaan IOM:n, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön työn kehittymistä eurooppalaisesta järjestöstä maailmanlaajuiseksi. Avun kohteena ovat olleet niin konfliktien kodeistaan ajamat ihmiset kuin työn perässä vieraisiin maihin lähteneet siirtotyöläiset ja heidän perheenjäsenensä.

IOM edistää myös YK:ssa vuonna 1990 hyväksyttyä yleissopimusta, jonka tarkoituksena on suojella siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään. Sopimus tuli voimaan vuonna 2003 etupäässä siirtotyöläisten lähtömaiden ratifiointien tuloksena. Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut 45 maata, mutta niiden joukossa ei ole ainoatakaan EU-maata.

Suomessa ratifioimattomuutta on perusteltu sillä, että sopimuksessa määritellyt siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudet on pääosiltaan turvattu Suomen lainsäädännössä. SAK, STTK ja Akava ovat viime keväänä hyväksymässään lausunnossa kuitenkin sitä mieltä, että sopimuksen ratifioiminen olisi tärkeätä.

Siten toisimme esiin ulkomaisten työntekijöiden oikeudet ja parantaisimme heidän asemaansa Suomessa, järjestöt perustelevat kantaansa. ”Ratifioimalla sopimuksen ilmaisisimme myös tukemme YK:n työlle”, ne esittävät.

Ulkoasianministeriössä käsitellään lähikuukausina ay-keskusjärjestöjen sekä yrittäjäjärjestöjen ja ministeriöiden lausuntoja ratifioinnin tarpeellisuudesta. Yrittäjäjärjestöjen mielestä ratifiointi olisi epätarkoituksenmukaista, koska sopimuksessa määritellyt oikeudet on pääosin toteutettu Suomen lainsäädännössä.

Kansainvälinen Punainen Risti ja Kansainvälinen työjärjestö ILO toimivat yhdessä Kansainvälisen Siirtolaisjärjestön kanssa sen puolesta, että mahdollisimman moni maa ratifioi siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään suojelevan YK:n yleissopimuksen.

World migration report 2011: Communicating effectively about migration, IOM 2011 (184-sivuinen pdf-tiedosto)

Juhani Artto

Aiheeseen liittyvää

Intian toinen korona-aalto puri kipeästi köyhiä siirtotyöläisiä

Työt loppuivat kaupungissa, mutta maaseudulla niitä ei ole senkään vertaa

Lue lisää

Koronavirusepidemia uhkaa siirtotyöläisiä Qatarissa

Koronaepidemia on uhka Qatarin haavoittuvaisten siirtotyöläisten terveydelle ja toimeentulolle. Osa siirtotyöläisistä on menettänyt työpaikan yhteiskunnan sulkeuduttua ja osa on jäänyt eristyksiin ilman ruokaa ja palkkaa.

Lue lisää

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Moni putoaa odotusten ja todellisuuden väliseen kuiluun

Etelä-Korea on nepalilaiselle vierastyöläiselle unelmien täyttymys, mahdollisuus ansaita moninkertaisesti enemmän kuin kotimaassa ja tukea sinne jääneitä perheenjäseniä. Monen unelma on kuitenkin kääntynyt painajaiseksi ja päättynyt

Lue lisää