SASKin työ tuottaa tulosta työpaikoilla – ja muuttaa yhteiskunnan rakenteita

SASK parantaa työtä tekevien oloja ja oikeuksia kehitysmaissa. Toiminnasta hyötyi suoraan lähes puoli miljoona ihmistä, epäsuorasti miljoonat. Miten ihmisten elämä muuttui?
Mosambikilainen kotiapulainen Laura tembe Manhise
Kovia kokenut mosambikilainen Laura Tembe Manhise uskoo parempaan tulevaisuuteen. Hän työskentelee kotiapulaisena ja auttaa kanssasisariaan ammattiliitossa.

SASKin tulokset numeroin

Työntekijän oikeudet

– 450 399 työntekijän tietoisuus oikeuksistaan parani
– Heistä 37 % naisia

Palkat ja työehtosopimukset

– Minimipalkkojen korotuksista hyötyy 3,2 miljoonaa ihmistä
– 503 uutta työehtosopimusta
– Uudet sopimukset parantavat 295 000 työntekijän työolosuhteita
– Parannuksia 182 työehtosopimukseen

Koulutukset

– Koulutuksista hyötyi 52 500 ihmistä
– Johtamiskoulutusta sai 3628 ihmistä
– Heistä 41 % naisia

Mosambikilainen Laura Tembe Manhise työskenteli aiemmin kotiapulaisena perheessä, jossa hänet lukittiin sisään isäntäväen työpäivien ajaksi. Hän sai syödäkseen vain vähän intialaista ruokaa, joka oli niin mausteista, ettei hän pystynyt syömään sitä lainkaan. Palkkaa hän sai alle 10 euroa kuussa. Lomia tai vapaapäiviä ei ollut. Lopulta Laura sairastui, ja hänet irtisanottiin ilman lain mukaisia korvauksia.

– En tiennyt mitään oikeuksistani. Nyt olen kuin eri ihminen. En halua kenenkään kokevan samaa kuin minä, ja siksi autan nyt muita kotiapulaisten ammattiliitossa.

Tuki Mosambikin kotiapulaisille on yksi esimerkki SASKin työstä kaikkein köyhimpien ja sorretuimpien ihmisten hyväksi. Tuen ansiosta pieni liitto on pystynyt neuvottelemaan kotien näkymättömille sankareille oikeuden sosiaaliturvaan, joka kattaa muun muassa eläkkeet sekä palkalliset sairauspäivät ja äitiysvapaat.

SASKin toiminta köyhien työntekijöiden elämänlaadun parantamiseksi tavoitti suoraan yli 450 000 ihmistä. He ovat kehittyvien maiden työntekijöitä, jotka osallistuivat SASKin tukemiin koulutuksiin tai muuhun toimintaan. Tai he saivat suoraan tietoa siitä, mitä he itse voivat tehdä parantaakseen elämänlaatuaan työolojen tai työehtojen kautta.

Miljoonat saivat palkankorotuksen

Myanmarissa neuvoteltiin vuonna 2016 maan historian ensimmäinen minimipalkka, joka parantaa esimerkiksi Suomeenkin myytävien vaatteiden ompelijoiden tulotasoa. Laki takasi kaikille vähintään 3600 kyatia päivässä. Se tekee noin 75 euroa kuussa. Tänä vuonna minimipalkka nousi uudelleen noin 100 euroon kuussa. Edelleenkään palkat eivät riitä elämiseen, mutta suunta on oikea.

Myanmarilainen vaatetyöntekijä Honey OoPääkaupunki Yangonin liepeillä tekstiilitehtaassa työskentelevä nuori Honey Oo on tyytyväinen palkankorotuksiin, vaikkakin työnantajat tekevät kaikkensa välttyäkseen todellisuudessa maksamasta enempää. Ennen palkan päälle saattoi tulla bonuksia, mutta nyt kaikki pyritään sisällyttämään korotettuun palkkaan.

– Eniten toivon kuitenkin kunnioitusta työnantajalta. Omalla työpaikallani tilannetta on parantanut se, että onnistuin perustamaan sinne ammattiliiton. Ennen meidät laitettiin palkkapäivänä istumaan lattialle ja heiteltiin sinne palkkapusseja. Se ei tuntunut kovin inhimilliseltä.

Merkittäviä palkankorotuksia saatiin myös Nepalissa ja Namibiassa.

Epäsuorasti SASKin tukemasta työstä ovat hyötyneet miljoonat ihmiset. Minimipalkkojen korotukset ovat parantaneet ainakin 3,2 miljoonan ihmisen tulotasoa.

Maissa, joissa SASKin toiminta on kattavaa, pystytään parhaimmillaan vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen hyvin laajasti. Monet niistä kuuluvat maailman eriarvoisimpiin, eivätkä työntekijät pääse juuri hyötymään kovastakaan talouskasvusta, ellei tulonjakoa tasata.

Työehtosopimukset satojen tuhansien ihmisten turvana

Kun riittävän moni työntekijä liittyy ammattiliittoon, se pystyy usein neuvottelemaan työehtosopimuksia ihan niin kuin Suomessakin. Viimeisen kolmen vuoden aikana SASKin tuella neuvoteltiin yli 500 uutta työehtosopimusta, jotka parantavat noin 300 000 ihmisen elämää.

Työehtosopimuksissa saatetaan sopia hyvin konkreettisesti ihmisten elämää parantavista asioista, esimerkiksi työnantajan velvoitteesta huolehtia kaukaa tulevien työntekijöiden asumisesta. Tai siitä, että lapsityö on tehtaalla kielletty. Esimerkit ovat Nepalin ja Intian tiilitehtailta.

Lapsityö kielletty lain ja työehtosopimusten nojalla

Palkankorotuksiakin tiilitehtailla on saatu, mutta yksi tärkeä tavoite odottaa vielä toteutumistaan: kiinteä palkka urakkapalkkauksen sijaan.

– Niin kauan kun palkkaus perustuu tehtyjen tiilien määrään, voimme olla varmoja, että tehtailla työskennellään koko perheen voimin, lapset mukaan lukien.  Tarkoitan lukuisia tehtaita, joilla ei ole lapsityön kieltävää sopimusta ja ammattiliittoa valvomassa sen toteutumista. Näin on valitettavasti siitäkin huolimatta, että Intiassa hyväksyttiin juuri lapsityön kieltävä laki, sanoo SASKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen.

SASK tuki myös ammattiliittojen vaikuttamistyötä lain voimaan saattamiseksi. Laki on erittäin tärkeä edistysaskel, mutta on selvää, että sitä on vaikea valvoa tehokkaasti yli miljardin ihmisen Intiassa.

SASKin Kaakkois-Aasian aluekoordinaattroti Manoranjan PeguSASKin intialainen aluekoordinaattori Manoranjan Pegu pitää merkittävänä myös sitä, että Intiassa on viimein ymmärretty juuri ammattiliittojen olevan keskeisiä toimijoita lapsityön kitkemisessä.

– Muut kansalaisjärjestöt vaikuttavat omalla tavallaan, mutta liitot ovat niitä, jotka ovat läsnä työpaikkojen arjessa.

SASK paransi työntekijöiden asemaa ja olosuhteita 86 hankkeella Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Eniten toimintaa oli yhdeksässä maassa: Mosambikissa, Nepalissa, Myanmarissa, Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Kolumbiassa, Malawissa ja Namibiassa.

Teksti: Laura Ventä
Kuvat: Laura Ventä ja Annika Rauhala

Voit tukea työtämme kotiapulaisten hyväksi!

Jaa artikkeli: