Roolien rikkoja

Josua Mata kuului lapsena keskiluokkaiseen perheeseen, eikä häneltä puuttunut mitään. Äidin sanat saivat hänet ryhtymään taisteluun sukupuolten tasa-arvon puolesta.
Josua Mata puhumassa Lahden Solidaarisuuspäivillä, Kuva: Lassi Kaaria

Filippiiniläisen keskusjärjestö SENTROn pääsihteeri Josua Mata istuu tavallisen suomalaisen hotellin aulassa. Mata on ollut Suomessa puhumassa Filippiineistä ja siitä, kuinka hallinto suhtautuu paikallisiin ay-aktiiveihin — voinemme sanoa, että ei kovinkaan hyvin.

Josua Mata on viisilapsisen perheen kolmas lapsi. Hänellä on kaksi vanhempaa siskoa, joita äiti kohteli kovin eri tavoin kuin poikaansa. Matan isä oli töissä ulkomailla ja lähetti perheelleen rahaa, joten he olivat varakkaampia kuin lähialueen muut perheet.

— Nuoruudessani olin kovin hemmoteltu. Sain tehdä, mitä halusin eikä äitini koskaan kieltänyt minulta mitään. Olin tyypillinen filippiiniläinen mies, joka on tottunut etuoikeutettuun asemaansa, Mata kuvailee.

Josua Mata kertoo, että vielä 80-luvulla, kun hän liittyi ammattiyhdistysliikkeeseen, oli liike kovin machistinen. Jos nainen halusi puhua julkisesti, saattoi joku heittää vitsiä ennen hänen puheenvuoroaan.

Oikeudet eivät ole armopaloja

Josua Matan puoliso Jean Enriquez, joka on johtohahmoja Filippiinien feministisessä liikkeessä, sai Matan tajuamaan, että yhteiskunta, jossa puolet väestöstä ei voi toteuttaa itseään ja osallistua tasa-arvoisesti, toimii puoliteholla.

— Jean kyseenalaisti näkemykseni tasa-arvosta. Hän kysyi minulta, miten voin yrittää kuvitella tasa-arvoista yhteiskuntaa ilman feminismiä.

Liitolla kesti hetken ymmärtää, että tasa-arvoa ei ole se, että naisille perustetaan omia jaostojaan, jos päätökset tehdään muualla. Naisten täytyy olla siellä, missä päätöksiä tehdään.

Mata kertoo, että oli saanut herätyksen naisten oikeuksiin jo nuorena miehenä, kun oli kysynyt äidiltään, oliko tämä koskaan ollut hänen isänsä kanssa onnellinen. Isä oli kuollut ja äiti mennyt uusiin naimisiin. Äiti oli vastannut tuskallisen rehellisesti pojalleen.

— Tajusin myös, että jopa omassa liikkeessämme miehet voivat olla todella syrjiviä esimerkiksi naisia kohtaan ja päätimme yhdessä tehdä asialle jotakin.

Keskusjärjestö SENTRO onkin alkanut kouluttaa jäseniään sukupuolten tasa-arvoon. Kolmepäiväisessä Gender awareness training -koulutuksessa käydään läpi sukupuolten tasa-arvon lisäksi myös seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia.

Koulutuksessa käsitellään monia seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä myyttejä ja käsitteitä ja pyritään rikkomaan stereotypioita.

Mata kertoo miehestä, joka kuuluu yhteen Filippiinien alkuperäiskansoista. Mies oli tullut koulutukseen ja kertoi, että jos hänen veljensä paljastuisi homoksi, hänen olisi pakko tappaa hänet.

— Koulutuksen lopussa mies katui syvästi puheitaan ja pyysi muilta anteeksi, Mata kertoo.

Naisten on käytävä oma taistelunsa

Kun puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, on Mata sitä mieltä, että naisten täytyy olla eturintamassa penäämässä omia oikeuksiaan. Miesten tehtävä on kuitenkin tukea naisia taistelussa, sillä feminismi on hänestä myös miehiä varten.

— Kun rikotaan perinteisiä miehen ja naisen rooleja, auttaa se myös miehiä miettimään, millaista maskuliinisuus on ja ettei kaikkien miesten tarvitse käyttäytyä samalla tavoin.

Filippiineillä on tavanomaista, että mies on perheen pää ja hänellä on viimeinen sananvalta perheen asioissa. Myös irtosuhteet ja alkoholi ovat olleet perinteisesti osa miesten kulttuuria. Kulttuurista poikkeavista saatetaan tehdä vitsejä ja ryhmäpaine käyttäytyä samoin kuin kaikki muut, on suuri.

— Ymmärrän sen, etteivät kaikki muutu pysyvästi koulutuksen jälkeen, mutta ainakin heihin on kasvatettu ajatuksen siemen, Mata sanoo.

 

Aiheeseen liittyvää

”Duterte romutti demokratian kahdessa vuodessa”

Ay-johtajan mukaan Filippiinit on matkalla fasismiin.

Lue lisää

Rakenteellinen syrjintä vaivaa Indonesiaa

Maailman suurimmassa muslimivaltiossa mies on edelleen perheen pää, ja yksinhuoltajuudesta ei puhuta.

Lue lisää

SASK — työelämän ihmisoikeuksien mahdollistaja

Kansainvälisellä yhteistyöllä ja solidaarisuudella on merkitystä. Esimerkiksi siirtotyöläisten huono kohtelu Qatarin MM-jalkapallostadionien rakennustyömailla on saanut niin laajaa kansainvälisetä huomiota, että paikalliset toimijat ovat joutuneet muuttamaan

Lue lisää