Qatar tekee uudistuksia vain painostuksen vuoksi

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja Suomen Palloliiton varapääsihteeri Timo Huttunen kävivät viime vuoden lopulla Qatarissa ”painostusmatkalla”. Kyseessä oli usean pohjoismaisen palloliiton sekä ay-liikkeen yhteinen matka, jonka päätarkoituksena oli luoda poliittista painetta jalkapallon vuoden 2022 MM-kisaisäntää kohtaan, ei selvittää työntekijöiden oloja yksityiskohtaisemmin.

Mattilan mielestä tämä oli oikea ratkaisu. Matkaan sisältyi yksi tapaaminen eteläaasialaisten ja filippiiniläisten työntekijöiden kanssa, mutta se oli salainen. Avoimesti tapaamisista huuteleminen olisi saattanut työntekijät vaaraan.

– Tapaaminen vahvisti kaiken sen, mitä kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ja ay-liikkeen selvityksistä on jo saanut lukea kisarakentajien työ- ja asuinoloista. Ne ovat tehneet selvitystyön jo niin hyvin, että meidän delegaatiomme olisi oikeastaan ollut turha ryhtyä sellaiseen, Mattila sanoo.

Virallinen Qatar toki näytti delegaatiolle vain kulissit. Ns. päällystakit olivat tiukasti mukana, eikä mallikylässä ollut yhtään asukasta.

– Tämä ei nyt ihan mennyt läpi kokeneille ihmisoikeustarkkailijoille. Eikä kyllä palloliittolaisillekaan.

Väsymysoireyhtymä vie rakentajia hautaan

Salaisessa työntekijätapaamisessa kuultiin muun muassa niin täyteen pakatuista asunnoista, että ehtiäkseen tehdä ruokaa 60 hengen keittiössä, joutuu heräämään kolmelta aamuyöllä. Äärimmäinen väsymysoireyhtymä on vienyt nuoria kisarakentajia hautaan jo tuhat, jos kansainväliseltä ay-liikkeeltä kysytään. Qatar myöntää vain muutaman kuoleman.

Keskusteluja kisojen järjestäjäkomitean kanssa Palloliiton Huttunen on aiemmin kuvaillut kuitenkin avoimiksi ja rakentaviksi. Mattila yhtyy tähän näkemykseen. Alun perin kaksituntiseksi kaavailtu tapaaminen järjestelykomitean johtajan ja työministeriön kanssa venyi nelituntiseksi.

– Keskustelu oli välillä hyvinkin kiihtynyttä, ja ihmisoikeusongelmia käytiin läpi monesta kulmasta, Mattila kertoo. Järjestelykomitean pääsihteeri Hassan Al-Thawadi on Qatarin emiirin sukulainen ja erittäin korkea-arvoinen, mikä kertoo arvostuksesta, jonka pohjoismainen delegaatio sai osakseen. Se kertoo myös kisojen arvostuksesta Qatarissa.

Erityisesti Tanskan ja Norjan palloliitot ovat olleet äänekkäitä Qatarin kisaisännyyden kriitikoita. Pohjoismaisilla liitoilla oli joulukuussa Kööpenhaminassa kokous, jossa ne käsittelivät matkasta laadittua raporttia. Työ Qatarin ja Fifan suuntaan jatkuu.

– Erittäin tärkeänä pidän ILOn kriittisiä raportteja Qatarin työoloista ja pakkotyövoimasta. Se on hallitustenvälinen prosessi, johon Qatarin on ollut pakko reagoida, sanoo Mattila.

Hiekalle rakennetut kisat

Kansainvälinen ay-liike on ankarasti moittinut kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa kisojen myöntämisestä Qatarille, joka käyttää eteläaasialaisia siirtotyöläisiä käytännössä orjatyövoimana ja pakottaa heidät työskentelemään mahdottomissa oloissa. Mattilakin on sitä mieltä, että juuri Fifa on oikea kampanjoinnin kohde, koska järjestön tulisi todella miettiä kisojen myöntämisperusteita ja sitä, mistä jalkapallossa on kysymys.

Mattila huomauttaa, että kaikissa maissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, joten kisojen myöntäminen ei ole helppo kysymys. Toisissa maissa ne ovat kuitenkin niin räikeitä, että kisat eivät sovi sinne. Qatar on tällainen maa. Qatarissa tilannetta pahentaa se, että juuri kisarakentamiseen liittyy vakavia ihmisoikeusongelmia.

Mattila toivoo, että kansainvälinen kritiikki kohdistuisi kaikkiin isäntämaihin samalla voimakkuudella. Esimerkiksi itäisessä naapurimaassamme järjestetään kisat ensi vuonna, neljä vuotta ennen Qatarin lopputurnausta, mutta geopoliittisesti mahtava Venäjä on saanut olla melko rauhassa. Rakennustyömaita on tosin tarkastettu sielläkin.

– Kyllä Qatarin kisahanke on monella tavalla hiekan päällä – kirjaimellisesti.

Työmaita päästään tarkastamaan

Mattilan mukaan olisi tervettä, että rakentajien työolojen lisäksi Fifa miettisi valtavaa kisapaikkasatsausta myös kestävyyden kannalta. Kuka käyttää Qatarin kisa-areenoja turnauksen jälkeen? Tuskin ainakaan ne 90 prosenttia maan väestöstä, jonka siirtotyöläiset muodostavat.

Qatarin viimeaikaisia toimia työlainsäädännön parantamiseksi voi kritisoida savuverhoksi, mutta Mattilan mukaan Qatarin ja kansainvälisen rakennusliiton BWI:n syksyllä solmima aiesopimus on oikeasti hyvä asia. BWI pääsee tarkastamaan rakennustyömaita ja rakentajien asuintiloja. Se alkaa myös kouluttaa komiteaa ja urakoitsijoita työturvallisuus- ja terveyskysymyksistä. Lisäksi käytössä olevat valitus- ja sovittelumekanismit arvioidaan.

Vuoden vaihteessa myös työlainsäädäntöön tuli muutoksia erityisesti siirtotyöläisten työolojen osalta, mutta ne ovat sisällöltään ristiriitaisia. Tämä vuosi näyttänee, muuttuuko mikään.

– On selvää, että poliittinen tahto parantaa siirtotyöläisten oikeuksia Qatarissa tulee vain kansainvälisen kiinnostuksen kautta – hyvä edes niin, Mattila toteaa.

SASK on vedonnut MM-kisatyömaiden rakentajien työolojen parantamisen puolesta Punainen kortti Fifalle -kampanjalla.

Anna Berghäll

Aiheeseen liittyvää

Qatar estää siirtotyöläisiä poistumasta maasta

Qatar on kieltänyt suurta määrää siirtotyöläisiä palaamasta kotiinsa Intiaan, Nepaliin ja Bangladeshiin, kertoi Helsingin Sanomat torstaina. Siirtotyöläisten kohtelu ei siis näytä parantuneen maan uudesta lainsäädännöstä

Lue lisää

Kisoihin valmistautuva Qatar on haudattujen unelmien maa

Köyhille siirtolaisille työ Persianlahdella on unelma, jolla katkaista perheen köyhyys. Mutta usein kotiin palaa velkaantunut ja työstään sairastunut tai vammautunut ihminen. Jos palaa ollenkaan.

Lue lisää

Qatarin siirtotyöläiset viimein saamassa oikeuden poistua maasta vapaasti

MM-jalkapallostadioneja orjuuden kaltaisissa oloissa rakentaneet ovat saamassa oikeuden poistua maasta vapaasti. Aiemmin työnantaja takavarikoi passit. SASK on edistänyt siirtotyöntekijöiden ihmisoikeuksia Qatarissa sekä tukenut lähtijöitä Nepalissa

Lue lisää