Laajalle levinnyt BSCI-auditointijärjestelmä on tehostanut toimintaansa ja lisännyt sen läpinäkyvyyttä. Uuden vastuullisuusohjeiston mukaiset tehtaiden tarkastukset aloitettiin viime vuonna. Uutta on esimerkiksi se, että jos tehtaan johto yrittää lahjoa tarkastajaa, prosessi keskeytetään ja kaikki tehtaalta tuotteita tilaavat yritykset ryhtyvät vastustamaan korruptiota.

Samanlaista nollatoleranssia harjoitetaan myös, jos tehdas on antanut vääriä tietoja tai loukkaa pahasti ihmisoikeuksia, esimerkiksi käyttää alle 15-vuotiaita työntekijöitä.

BSCI on merkittävä toimija tuontikaupan yritysvastuussa, sillä sen jäseninä on yli tuhat länsimaista yritystä. Vaateteollisuudesta alkunsa saanut järjestelmä kattaa nykyään kaikki maat ja tuotannonalat. Esimerkiksi suurimmat suomalaiset vaatetusyritykset kuuluvat BSCI:hin.

Lisää läpinäkyvyyttä

Aiemmin BSCI on pitänyt tiedot auditointien tuloksista omanaan mutta on kuitenkin julkaissut niistä yleisiä maakohtaisia lukuja. Jäsenyritykset ovat voineet katsoa tehtaiden tietoja yhteisestä tietokannasta. Kansalaisjärjestöillä tai medialla ei kuitenkaan ole ollut pääsyä siihen.

Uudistus on lisännyt järjestelmän läpinäkyvyyttä, mutta yksittäisten tehtaiden tai tilaavien yritysten tietoja ei edelleenkään julkisteta.

Järjestelmän toiminta on myös laajentunut. Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo, että auditointiprotokollaan lisättiin nuorten työntekijöiden erityissuojelu ja epävakaat työsopimukset.

– Lisäksi järjestelmä kattaa nyt myös bisnespartnerit, jotka eivät toimi riskimaissa mutta tekevät niistä raaka-ainehankintoja tai välittävät tuotteita. Tämä on erittäin hyvä edistysaskel, Kalervo toteaa.

Myös se on muuttunut, että uusien toimintaperiaatteiden myötä mikä tahansa yritysvoi ryhtyä hankkimaan vastuullisesti noudattamalla BSCI:n ohjeita – myös sellainen, joka ei ole jäsenenä BSCI:ssä.

Enemmän yllätystarkastuksia

BSCI aikoo myös tehdä entistä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia. Aiemmin yllätyskäynnit eivät ole olleet kovin yleisiä, koska ne nakertavat luottamusta tilaajayritysten ja valmistajien välillä. Keskon Kalervon mukaan ilmoittamattomilla käynneillä pyritään estämään auditointien mahdollinen manipulointi.

BSCI eli Business Social Compliance Initiative teettää tehdastarkastuksia eli auditointeja siihen erikoistuneilla yrityksillä niin sanotuissa riskimaissa, joissa työelämän oikeudet eivät usein toteudu. Riskimaihin kuuluvat erityisesti kehitysmaat, mutta myös esimerkiksi Kosovo, Venäjä ja Romania.

Teksti: Outi Moilala
Kuva: Janne Hulkkonen

Yritysten keskinäinen järjestelmä sivuuttaa ammattiliitot

Yritysvastuututkija Outi Moilala näkee BSCI-järjestelmässä edelleen merkittäviä puutteita.

Järjestelmä ei edelleenkään ota tarpeeksi uskottavasti päätöksentekoon mukaan kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja. Niillä on rooli Stakeholder Councilissa, joka sitten valitsee joukostaan vain yhden jäsenen järjestelmän ylimpään päättävään elimeen, Steering Comitteehen. Tällä yhdellä jäsenellä on siellä vain konsultoiva asema, ei päättävä.

Toisin on niin kutsutuissa järjestöjohtoisissa vastuujärjestelmissä kuten Fair Wear Foundation tai Ethical Trading Initiative, jota johtavat yritysten rinnalla kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot.

Suurimmat suomalaiset vaatetusyritykset kuuluvat BSCI-järjestelmään, mutta yksikään suomalainen yritys ei ole jäsenenä järjestöjohtoisissa järjestelmissä. Sen sijaan monet kotimaisten vaateyritysten isoimmista kansainvälisistä kilpailijoista ovat liittyneet järjestöjohtoisiin vastuujärjestelmiin.

BSCI:n taustalla vaikuttava Foreign Trade Association on yritysten etujärjestö, joka lobbaa yrityksiä sitovaa sääntelyä vastaan. Se tosiasia ei muutu uusien toimintaohjeiden myötä.

Yritysjohtoisuuden lisäksi järjestöt kritisoivat sitä, ettei BSCI sitoudu elämiseen riittävään palkkaan. Se vaatii ohjeistossaan lakisääteisen vähimmäispalkan tai teollisuudenalan yleisen käytännön mukaista palkkaa sen mukaan, kumpi on korkeampi. Kumpikaan ei usein ole elämiseen riittävä palkkataso – ja silti palkat jäävät usein niidenkin alapuolelle. Monissa maissa palkat olivat BSCI:n vuosikertomuksen mukaan liian pieniä keskimäärin 70 prosentissa tarkastetuista tehtaista.

Aika näyttää purevatko uudistukset

Kärjistäen BSCI on järjestelmä, joka keskittyy tehtaiden päästämiseen luokalta sen sijaan, että se kiinnittäisi huomiota myös länsimaisten brändiyritysten ostokäytäntöihin. Tosin peräti 45 prosenttia tehtaista ”jäi luokalle” ensimmäisessä auditoinnissa vuonna 2013.

BSCI:n uudistusten merkityksen näkee vasta sitten, kun jäsenyritykset ovat ehtineet muuttaa toimintaansa uudistusten mukaiseksi, jos ne sen tekevät. Tuotantoketjujen valvominen olisi ajankohtainen asia, koska YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet kannustavat yrityksiä siihen. Periaatteet ovat kuitenkin niin sanottua pehmeää sääntelyä, eikä Suomen lakiin ole tulossa velvoitetta yrityksille.

Aiemminkin yritysten oma aktiivisuus on ollut ratkaisevaa, koska BSCI:n perustasolla niiltä itseltään ei ole vaadittu kovin paljon – eikä erottaminen BSCI:stä ole ollut uhkana. Toisin on esimerkiksi järjestöjohtoisessa Fair Wear Foundationissa, joka potkii pellolle yritysjäseniään säännöllisin väliajoin.

Outi Moilala

Jutut on muokattu SASKin Työmaana Maailma -lehden viime numeron artikkeleista.