Myanmarissa armeija kaappasi vallan – kansalaisyhteiskunta vaarassa

Armeijan vallankaappauksesta on kulunut reilu viikko, ja kansalaiset ovat lähteneet kaduille protestoimaan. Ay-liikkeen johtajat puolestaan pelkäävät turvallisuutensa puolesta.

Reilu viikko sitten maanantaina Suomessakin herättiin hälyttäviin uutisiin Myanmarista. Armeija oli kaapannut vallan ja syytti marraskuussa järjestettyjä vaaleja vilpillisiksi. Vaaleissa maan johtajan Aung San Suu Kyin puolue NLD (National League for Democracy) sai murskavoiton: se voitti noin 80 % parlamentin jaossa olevista paikoista. Helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun parlamentin oli määrä kokoontua ensimmäistä kertaa marraskuun vaalien jälkeen, kaappasi armeija vallan ja päätti mitätöidä vaalien tuloksen. Myanmarin asevoimat pidätti Suu Kyin, maan presidentin Win Myintin ja useita muita siviilihallinnon edustajia ja tukijoita.

Vallankaappauksen motiiviksi on arveltu sitä, että NLD haluaisi muuttaa vuonna 2008 tehtyä perustuslakia, joka takaa neljänneksen parlamentin paikoista armeijalle. Armeijan käsissä on pysyvästi myös puolustusministerin, sisäministerin ja rajaministerin salkut.

Myanmarin kipeä historia

Myanmaria johti vuosikymmeniä sotilasjuntta aina vuoteen 2011, jolloin maassa alettiin tehdä demokratiauudistuksia. NLD:n johtaja Aung San Suu Kyi oli kotiarestissa aina vuoteen 2010. Sotilasjuntan hallinnon aikaan esimerkiksi ammatillinen järjestäytyminen oli maassa kiellettyä.

Aung San Suu Kyin puolue NLD voitti enemmistön sekä Burman alahuoneeseen että ylähuoneeseen marraskuussa 2015 pidetyissä vaaleissa. Vuonna 2015 Myanmarissa elettiinkin toiveikkaita hetkiä muun muassa sananvapauden suhteen: medialta poistettiin ennakkosensuuri ja maahan perustettiin ensimmäinen englanninkielinen sanomalehti Myanmar Times, joka ei ollut vahvasti maan hallinnon talutusnuorassa. Armeija on jatkanut Myanmarin hallinnon pitämistä tiukasti otteessaan edelleen.

Aung San Suu Kyin maine länsimaissa on toki tahriintunut sen jälkeen, kun sadat tuhannet rohingya-vähemmistöön kuuluvat muslimit joutuivat pakenemaan väkivaltaisuuksia Rakhinen osavaltiosta vuonna 2017. Suu Kyi ei tuominnut rohingya-kansaan kohdistuvaa vainoa julkisesti.

Ay-johtajat varpaillaan

Myanmarissa kansalaisten ensimmäinen reaktio vallankaappaukseen oli se, että moni pyrki saamaan käsiinsä käteistä rahaa ja elintarvikkeita. Työntekijät olivat myös huolissaan toimeentulostaan, sillä palkat maksetaan yleensä kuun ensimmäinen päivä.

SASKin tavoittama ay-aktiivi kertoo, että työntekijät ovat ottaneet liittoon yhteyttä, sillä työnantajat ovat jättäneet muun muassa palkkoja maksamatta.

— Olemme ehdottaneet heille, että he veisivät asian työlainsäädännön tarkastusosastolle (Factory and General Labour Law Inspection Department), ay-aktiivi kertoo.

Yleisradioyhtiö BBC:n mukaan internetyhteydet olivat Myanmarissa poikki, mutta yhteyksiä on palautettu ainakin maan suurimpaan kaupunkiin Yangoniin. Myös pääsy sosiaalisen median palveluihin on estetty, mutta nettiin pääsee VPN-yhteyden kautta.

Myanmarissa on ollut laajoja jo monta päivää jatkuneita mielenosoituksia vallankaappausta vastaan. BBC raportoi, että kaduilla penätään nyt maahan demokratiaa. Myanmarin valtiontelevisiossa puolestaan varoitettiin maanantaina ”toimista”, joihin ryhdytään lakia rikkovia mielenosoittajia vastaan. Aktivistit yrittävät ajaa maahan yleislakkoa, ja sitä kautta saada painetta sotilasjunttaa vastaan kasvamaan. SASKin tavoittaman ay-aktiivin mukaan 172 kansalaisjärjestöjen edustajaa on jo pidätetty ja hän epäilee pidätettyjen määrän kasvavan. Hän myös kertoo, että vallankaappaus tuli yllätyksenä.

— Me ammattiyhdistysaktiivit emme osanneet odottaa vallankaappausta. Toivoimme viimeiseen asti, ettei näin tapahtuisi, ay-aktiivi sanoo.

Kansalaisyhteiskunnan rooli korostuu tällaisissa tilanteissa.

— Erityisesti nuoret ovat olleet kaduilla. He eivät varmasti halua mennä ajassa taaksepäin, SASKin Etelä-Aasian aluekoordinaattori  Manoranjan Pegu sanoo.

Myanmarin paluu ajassa taaksepäin saattaisi myös tarkoittaa uusia vaikeuksia muun muassa ay-liikkeelle, joka on alkanut saada maassa jalansijaa. Muun muassa ammattiliittojen maailmanlaajuiset kattojärjestöt ovat tuominneet Myanmarin vallankaappauksen.

SASKilla on Myanmarissa kaksi hanketta, joista toinen keskittyy puu- ja rakennusaloille ja toinen tekstiili- ja kaivosteollisuuteen. Myanmarissa on pyritty juuri nostamaan esimerkiksi järjestäytymisastetta, jotta liitot vahvistuisivat. Jos armeija ottaa vallan ja kieltää kaikenlaisen kansalaisliikehdinnän, kova työ voi valua hukkaan. Myanmarissa osa liitoista on jo ilmoittanut irtisanoutuvansa niin sanotusta kolmikantaisesta keskustelumekanismista, sillä ne eivät halua tunnustaa sotilashallitusta.

— Osa ay-johtajista on myös mennyt maan alle, sillä pelkää pidätetyksi joutumista, Pegu kertoo.

Juttua päivitetty 12.2. kello 9.40 Lisätty SASKin tavoittaman ay-aktiivin kommentit. Hänen nimeään ei mainita turvallisuussyistä. 

Tekstiilitehdas Myanmarissa.
Myanmariin on noussut runsaasti tekstiilitehtaita viime vuosina. Kuva: Janne Hulkkonen

Aiheeseen liittyvää

Ihmisoikeuksia ja vaalitulosta kunnioitettava Myanmarissa – suomalaiset järjestöt antavat tukensa kansalaisyhteiskunnalle

SASK ja sen suomalaiset kumppanit Myanmarin hanketoiminnassa SAK, STTK, Teollisuusliitto, Rakennusliitto ja Ammattiliitto PRO esittävät tukensa kansalaisyhteiskunnalle ja vaativat ihmisoikeuksien sekä demokratian kunnioittamista.

Lue lisää

Minimipalkka nousemassa Myanmarissa – pieni helpotus vaatteidemme ompelijoille

Myanmarin uusi minimipalkka 3,60 euroa päivässä (4800 kyatia) tulee voimaan huhtikuussa, jos presidentti hyväksyy korotuksen. Siitä on ollut neuvottelemassa muun muassa SASKin tukeman keskusjärjestön CTUM:n

Lue lisää

Myanmarissa ammatillista järjestäytymistä tuetaan sopimuksella

Kansainvälisiä vaatebrändejä on saatu mukaan edistämään työntekijöiden oikeuksia. Vaikka parannuksia on saatu aikaan, on Myanmarissa edelleen paljon työn sarkaa. SASK tukee paikallisen teollisuustyöntekijöiden ammattiliiton työtä

Lue lisää