”Kuukausilahjoittajana haluan tehdä oman osani – vaikka pienenkin”

Siina Hara tutustui SASKiin muutama vuosi sitten etsiessään tietoa siitä, miten suomalaiset kansalaisjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan yritysvastuukysymyksiin. Kesällä 2017 hän ryhtyi SASKin kuukausilahjoittajaksi.  

”Minulle tärkeää on työntekijöiden oikeudet ja yhteiskuntien muutos tasa-arvoisempaan suuntaan, ja juuri näitä SASK tukee työllään”, Hara toteaa. 

Hara on vakuuttunut, että SASKin työ vaikuttaa positiivisesti monen ihmisen elämään sekä suoraan että epäsuorasti.  

”Tuen muutamaa muutakin järjestöä, koska olen ymmärtänyt, että kuukausilahjoitukset auttavat järjestöjä suunnittelemaan toimintaansa pitkäjänteisemmin. Erityisesti hallituksen leikattua kehitysyhteistyön rahoitusta, koen tärkeäksi tehdä oman osuuteni, vaikka pienenkin”.  

Tuloksellisuus tärkeää

Haralle on tärkeää, että SASK pyrkii vahvistamaan paikallisia toimijoita ja vaikuttamaan rakenteisiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön.  

”Lahjoittajana haluan tietää, että varat käytetään siihen työhön, mihin niiden sanotaan menevän. Pidän tuloksellisuutta ja suunnitelmallisuutta myös tärkeinä, jotta tiedän järjestön toimivan pitkäjänteisesti.” 

Lahjoittamista suunnittelevia Hara suosittelee tutustumaan SASKin toimintaan nettisivujen kautta tai tapahtumissa. Jos jokin askarruttaa, kannattaa kysyä. Osallistua voi pienelläkin summalla, jos omat tulot ovat pienet. 

Haluatko tukea kehittyvien maiden työntekijöitä? Ryhdy SASKin kuukausilahjoittajaksi, se on helppoa! Lue lisää täältä

 

Aiheeseen liittyvää

Rahoitus

SASKin toiminta rahoitetaan pääosin valtion kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi rahoitukseen osallistuvat jäsen- ja kannatusjäsenjärjestöt sekä yksityiset lahjoittajat. SASK on muun muassa yksi yhdeksästä Nenäpäivä-keräykseen osallistuvasta järjestöstä. SASKin rahoitus

Lue lisää

Naisten tekemän työn merkitystä vähätellään, vaikka Myanmarin kansantalous lepää Ohmar Htunin ja hänen kaltaistensa varassa

Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on Suomen kehitys­politiikan kärkitavoite. Kun kurkistaa 21-vuotiaan Ohmar Htunin kotiin ja elämään, voi päätellä kuinka tarpeellista se on.

Lue lisää

”Niillä vanhemmilla pitäisi olla paremmat palkat siellä töissä! Meidän pitäisi tehdä tästä valitus!”

Suomalaislapsille lapsityövoiman käyttö on mystinen asia. Sampsa, Sointu ja Sade viettivät lomapäivää rannalla, miettivät mosambikilaisia ikätovereitaan ja perustelivat, miksi lasten pitäisi käydä koulua.

Lue lisää