Siirtotyöläiselle jalkapallo on verinen laji

Huomenna perjantaina vietetään jälleen jalkapallon juhlaa, kun lajin EM-kisat starttaavat. Jalkapallolla on kuitenkin kahdet kasvot. Iloiset kasvot täyttävät televisioiden ruudut tulevina viikkoina. Lajin varjopuoli ja ahdistuneet kasvot jäävät piiloon: Ne löytyvät vuonna 2022 tulossa olevien jalkapallon MM-kisojen työmailta.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä yksitoista Qatarin MM-kisojen rakennustyöntekijää kuoli työmaa-asuntolan palossa. Uutinen jäi marginaaliin. Kuolleet olivat rakennustyöntekijöitä, jotka rakensivat suurta hotellia kisaturisteja varten.

Kisatyöntekijöiden kuolemisesta on tullut Qatarissa arkipäivää. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC on arvioinut, että Qatarin MM-kisojen työmailla voi kuolla vuoteen 2022 mennessä jopa 7 000 työntekijää. Yhdentoista ihmisen hengen vaatinut tulipalo viikko sitten on vain pieni veripisara meressä.

1,4 miljoonaa työntekijää

Qatarin kisojen työntekijät ovat pääosin siirtotyöläisiä Aasian köyhimmistä maista. Heitä tulee paljon muun muassa Nepalista.

Kuuden vuoden päästä vietettävää jalkapallon karnevaalia rakentaa arviolta 1,4 miljoonaa työntekijää. Määrä on mielipuolisen suuri. He asuvat olosuhteissa, jotka muistuttavat työleirejä. Asumukset ovat täyteen tungettuja. Sähkötyöt on tehty huolimattomasti ja tulipalokuolema on todellinen uhka.

Kesäkuun ensimmäisen päivän tulipalouutinen ei tullut yllätyksenä.

Vastuu on myös hotelliketjuilla

Kansalaisjärjestöt ja ay-liike ovat osoittaneet syyttävän sormensa MM-kisoja järjestävää kansanvälistä jalkapalloliittoa Fifaa sekä Qatarin valtiota kohti.

Nyt yhtälöön on tullut kolmas ja neljäs syntipukki: globaalit rakennusfirmat ja hotelliketjut.

Tulipalouutisen jälkeen ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow muistutti järjestön tiedotteessa, että rakennusfirmat ja globaalit majoituspalveluketjut kuten Hilton eivät voi piiloutua vastuulta asuntolapalossa.

Qatarin valtio on vedonnut rakennusfirmoja ja kansainvälisiä hotelliketjuja rakentamaan 40 000 uutta hotellihuonetta vuoteen 2022 mennessä.

Orjatyön moderni ilmentymä

ITUC tilasi keväällä ihmisoikeusasiantuntija John Ruggielta raportin Qatarin työoloista. Huhtikuun puolivälissä julkaistussa raportissa Ruggie totesi saman kuin jo monet ihmisoikeusraportoijat ennen häntä: Qatar ei yllä lähellekään yhteisesti hyväksyttyjä ihmisoikeusstandardeja ja Fifalla olisi käytettävissään keinoja, joilla se voisi edesauttaa työntekijöiden asemaa.

Ruggien lista epäkohdista on karu ja suorapuheinen: orjatyöhön perustuva, siirtotyöläisiä hyväksikäyttävä järjestelmä, järjestäytymisen täysikielto, nälkäpalkat ja kisarakentajien syrjintä, joka ulottuu kaikille elämänalueille.

Fifassa pientä kehitystä

Ay-liikkeen painostus näyttää tuovan tulosta. Fifa reagoi ay-liikkeen vaatimuksiin huhtikuun lopussa. Se ilmoitti perustavansa valvontaryhmän tarkkailemaan työoloja Qatarin kisatyömailla. ITUCin Sharan Burrow’n mukaan kyseessä voi olla tärkeä askel siirtotyöntekijöiden riiston lopettamiseksi.

Ay-liike on pitkään vaatinut parannuksia kisarakentajien epäinhimillisiin työoloihin, mutta Qatar on ollut haluton tekemään muutoksia. Kampanjointi on siksi ollut ensisijaisesti suunnattu maailman seuratuimman ja reiluna pelinä itseään markkinoivan jalkapallon kattojärjestöön, jotta se vetäisi kisat pois Qatarista.

Fifan nettisivuilla huhtikuussa julkaistussa tiedotteessa sanotaan, että vuoden 2022 MM-lopputurnauksen isännöiminen tarjoaa tilaisuuden verrata Qatarin työntekijöiden oloja muun maailman oloihin ja tehdä niistä kestävät ja reilut. Fifan puheenjohtajan Gianni Infantinon mukaan perustettava valvontaryhmä työskentelee monin tavoin ”lisätäkseen läpinäkyvyyttä tästä tärkeästä aiheesta”.

Mobiilisovelluksella orjuutta vastaan

Ay-liike on ollut hampaaton Qatarissa. Koska maan siirtotyöläisillä ei ole järjestäytymisvapautta, työntekijöiden oikeuksien edistäminen ay-liikkeen perinteisin keinoin eli joukkovoiman kautta ei toimi.

Siksi on pitänyt keksiä uusia välineitä ja keinoja. On muun muassa kehitetty kännykkäsovellus, jolla siirtotyöläiset voivat pyytää apua ja raportoida väärinkäytöksistä. Vaikka siirtotyöläisillä ei olisi rahaa, heillä yleensä on kuitenkin kännykkä.

Siirtotyöläiseksi lähteville on myös jaettu tietoa lähtömaissaan, jotta he olisivat vähemmän alttiita väärinkäytöksille.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on mukana tämän tiedotushankkeen valmistelussa. Hankkeen edistymisestä saadaan lisätietoa syksyn aikana.

Teksti: Aleksi Vienonen & Anna Berghäll

Jaa artikkeli: