Ilmastonmuutos torjuttava oikeudenmukaisesti niin, että köyhien maiden työntekijät eivät päädy sijaiskärsijöiksi

Ilmastonmuutoksen estäminen vaatii uusia ratkaisuja, ja kun niitä tehdään, on kohdeltava oikeudenmukaisesti jo nyt heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä.
Kuumuus lisääntyy ja sitä kautta rakennuksilla on entistä vaikeammat työskentelyolosuhteet. Kuva: Tuukka Ervasti.

Ilmastonmuutos ja sen ehkäisemiseksi tehtävä hiilipäästöjen minimointi muovaavat vääjäämättä työelämää tulevaisuudessa.

Joillakin aloilla, kuten vaikka hiilikaivoksilla, se merkitsee työn vähenemistä tai loppumista kokonaan. Esimerkiksi maataloudessa kuivuus, tulvat, kovemmat myrskyt ja pakkaset vaikuttavat työolosuhteisiin tai kasvuolosuhteiden muutoksista johtuviin heikkoihin satoihin. Rakennuksilla tai muualla teollisuudessa ahertavan työläisen riesana on lisääntyvä kuumuus.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiateollisuus investoi uusiin, vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Se tarkoittaa sitä, että pienipalkkaisen työntekijän perheen tarvitsema vesi ja sähkö kahmivat tilipussista kohtuuttoman suuren osan.

Samaan aikaan teollisuudessa työskentelevien työsuhteet muuttuvat epävarmemmiksi; uudet energiantuotannon tavat vaativat erilaista työvoimaa, ja entiset työntekijät menettävät työpaikkojaan.

Ilmaston lämpeneminen ja maapallon siltä pelastaminen ovat siis yhteydessä ihmisten mahdollisuuksiin elättää perheensä. Köyhyys, korruptio, rikollisuus, epätasa-arvo ja muut toisiaan ruokkivat ongelmat vaikuttavat jo nyt kaikkein köyhimpien maiden ihmisten elämään.

Ay-liikkeen mukana SASK on sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja aikoo myös taklata hankkeissaan sen edellä kuvattuja sosiaalisia seurauksia: työntekoon vaikuttavia konkreettisia muutoksia kuten työnteon estävät lämpötilat, välttämättömien palvelujen kallistuminen ja siten jääminen köyhimpien ulottumattomiin sekä riittämätön sosiaaliturva tilanteessa, jossa työpaikkoja menee alta juuri niiltä, joille ei kaikissa maissa ole edes myönnetty oikeutta sosiaaliturvaan.

Tätä kaikkea kutsutaan oikeudenmukaiseksi siirtymäksi.

Vaikea termi, mutta selkeät tavoitteet

Kotimaan toimintojen päällikkö Ellinoora Vesala toteaa, että termi on suurelle yleisölle melko tuntematon ja ehkä vaikeaselkoinen. Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa sitä, että kestävämpiin ilmastoratkaisuihin siirrytään oikeudenmukaisesti niin, että kaikilla on niihin varaa ja että vaadittavat muutokset eivät aseta eri väestöryhmiä eriarvoiseen asemaan.

Se, mitä oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa tehdään, on loppujen lopuksi aika selkeää.

— SASK tähtää oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteeseen samalla tavalla kuin muihinkin tavoitteisiinsa: tukemalla paikallisia ammattiliittoja toimimaan niiden itsensä määrittelemillä tavoilla. Kun liitot vahvistuvat, niiden valta ja rooli yhteiskunnassa kasvavat, ja ne ovat mukana sekä julkisessa keskustelussa että pöydissä, joissa ilmastoon liittyviä lakejakin laaditaan, Vesala sanoo.

Lainsäädäntöön vaikuttamalla varmistetaan, että toimeentulo ei romahda niiden ihmisten kohdalla, joiden työhön ilmastonmuutoksen seuraukset tavalla tai toisella vaikuttavat.

Sosiaaliturvajärjestelmää ja työttömyysturvaa on siis kehitettävä niin, että työttömäksi jäävät saavat tukea. Liitot ovat vaikuttamassa lakeihin myös työolojen osalta, eli esimerkiksi siihen, etteivät työntekijät työskentele vaarallisissa lämpötiloissa.

Kun jäätiköt sulavat ja maailmanlaajuinen ekokatastrofi etenee, on tehtävä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaihtoehtoiset energiamuodot ovat välttämättömiä, mutta ne vaativat yrityksiltä investointeja, jolloin ne ovat myös usein käyttäjille, siis tavallisille ihmisille, kalliimpia.

— Monet yritykset näkevät uusiutuvissa energiamuodoissa taloudellista potentiaalia. Se näkyy esimerkiksi energian ja veden hinnoissa eli myös kehittyvien maiden työntekijöiden elinkustannuksissa, Vesala toteaa.

SASKin hankkeissa voidaan tulevaisuudessa edistää kohtuuhintaisen energian saatavuutta.

— Ajatuksena on, että vaikkapa osuuskuntien hallinnoimien hajautettujen energian tuotanto- ja jakelujärjestelmien avulla paikalliset ihmiset voisivat itse hoitaa ja päättää energiansa hinnan. Ammattiliitot voisivat olla tässä osallisina, SASKissa oikeudenmukaiseen siirtymään erikoistunut  kansainvälisen toiminnan asiantuntija Seppo Karppinen sanoo.

SASK tukee, paikalliset tekevät

SASKin tuki suuntautuu Karppisen mukaan ILO:n periaatteita noudattaen ensimmäiseksi hankemaiden ay-liikkeen tietoisuuden parantamiseen, mitä tulee ilmastonmuutokseen, sen seurauksiin ja työntekijöiden edun valvomiseen. Se tarkoittaa ilmasto-oikeuksiin liittyvän kouluttamisen, kampanjoinnin ja markkinoinnin tukemista.

— Päätavoitteena on ensin, että SASKin tukemissa ammattiliitoissa osataan muodostaa oma kanta siihen, miten ay-toimijat voivat osallistua ja vaikuttaa neuvotteluissa, joissa päätetään oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Seuraavaksi paikallisten liittojen on päästävä toden teolla mukaan tähän kansallisen tason suunnitteluun ja päätöksentekoon.  Niiden täytyy myös rohkaista jäseniään ottamaan osaa keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. Tässä vaiheessa niillä on valmiudet neuvotella työehdoista siten, että ilmastokysymysten vaikutus työehtoihin toteutuu oikeudenmukaisesti.

Julkisten alojen hanke alkaa Afrikassa

Oikeudenmukainen siirtymä astuu osaksi SASKin hankkeita yleisesti. Vasta käynnistyvä julkisen sektorin hanke Nigeriassa, Tansaniassa ja Marokossa keskittyy kuitenkin nimenomaan siihen, että ilmastonmuutosten vaikutukset huomioidaan oikeudenmukaisesti niin, ettei heikoimmassa asemassa olevien tilanne muodostu sietämättömäksi.

Yhdessä julkisen alan kansainvälisen kattojärjestön PSI:n kanssa toteutettavan hankkeen seurauksena Tansanian, Nigerian ja Marokon julkisen sektorin ammattiliitot ovat luoneet yhtenäisen ja vahvan työntekijöiden oikeuksia ilmastonmuutoksessa huomioivat linjan, ja pystyvät vaikuttamaan sillä maiden oikeudenmukaiseen päätöksentekoon.

SASKin näkemyksen mukaan oikeudenmukainen siirtymä edellyttää, että julkiset palvelut, kuten energia ja vesi, säilyvät kaikkien kansalaisten käytettävissä huolimatta uusiutuvien energiamuotojen aiheuttamasta hinnannoususta. Hallitusten ei myöskään pitäisi tukea yksityisiä yhtiöitä silloin, kun yritysten tavoitteena on vain maksimoida tuottonsa, ei tarjota laadukkaita ja kaikille avoimia palveluja.

Karppinen näkee ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa myös hyviä työllistymismahdollisuuksia.

— Esimerkiksi jätealalle syntyy lisää työpaikkoja, kun kierrätys yleistyy.

Hän tuntee ay-liikkeen vastuun painavana.

— On ymmärrettävä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja oltava mukana tekemässä valintoja ja päätöksiä siitä, miten muutoksiin varaudutaan. Näin ay-liike voi vaikuttaa muutoksen oikeudenmukaisuuteen.

Teksti: Sini Saaritsa 

Aiheeseen liittyvää

Miljoonat kotiapulaiset elävät köyhyydessä – ja eniten kärsivät heidän lapsensa 

Maria Lucia ei tiennyt, että hänen poikansa oli lopettanut koulun. Sillä on kauaskantoisia seurauksia. Maailman kotiapulaisten työ on usein lainsuojatonta, palkka on olematon ja esimerkiksi vapaapäiviä

Lue lisää

Yritykset ja kansalaisjärjestöt haluavat yhdessä nostaa Suomen #ykkösketjuun eli yritysvastuullisuuden kärkikaartiin

Tänään käynnistyvä #ykkösketjuun-kampanja vaatii Suomeen ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia. SASK yhdessä yli 70 muun kansalaisjärjestön ja yrityksen kanssa kannustaa päättäjiä varmistamaan, että tulevaisuudessa suomalaiskuluttaja ei ole

Lue lisää

Tarttuuko H&M toimeen ja nostaa työntekijät köyhyydestä?

H&M-ketjun omistajilla on tiistaina 7. toukokuuta mahdollisuus päättää, ryhtyykö yhtiö tulokselliseen työhön elämiseen riittävien palkkojen maksamiseksi työntekijöille. Kansainvälisen verkoston mukaan toistaiseksi 850000 työntekijän palkka ei

Lue lisää