Turun Eurooppa-foorumi keräsi kesäiseen Turkuun Suomen päättäjiä ja vaikuttajia. Yksi keskustelunaihe oli demokratiakehitys ja ihmisoikeudet EU:n lähialueilla, josta alustivat Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Ministeri Tuppurainen piti historiallisen katsauksen Euroopan poliittisesta kehityksestä ja toi esille demokratian hidasta mutta vakaata suuntaa vallitsevaksi järjestelmäksi maanosassamme.
– EU ei hae etupiiriä, vaan kaikki mukana olevat maat ovat vapaaehtoisesti mukana unionissa. Siinä on suuri ero, jos vertaa Venäjän nykyisiin pyrkimyksiin.
Myötätunto on keskimatkan tunne
Aaltolan mukaan ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeinen järkytys ja ”ei koskaan enää uudestaan” -näkemys on rapautunut.
– Venäjä ei enää mahdu tontilleen. Ukraina elää meidän empatian, myötätunnon varassa. Empatia on keskimatkan tunne, eikä meitä koskettava raaka sota ole muualla maailmassa niin merkittävä juttu.
Paneeliin osallistunut Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin Janne Ronkainen kertoi järjestön keskittyvän kehitysyhteistyöhön pääasiassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Hän halusi kuitenkin laajentaa keskustelua EU:n demokratiasta maailmanlaajuiseksi.
– Venäjän hyökkäyssota Euroopassa on herättänyt yllättäviä reaktioita esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Nostalginen positiivinen suhde Neuvostoliittoon on kääntänyt poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen johtajien näkemyksen sellaiseksi, että Venäjä on uhri. Pääsyyllinen on heidän mielestään USA, Ronkainen kuvailee.
Hän kertoi kolumbialaisen ison ammattiliiton johtajan ihmetelleen – ja paheksuneen – Suomen äkillistä intoa liittyä Natoon.
Tyhjiötä ei saa syntyä
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia kansalaisjärjestöjen näkökulmasta lähestyneet panelistit Ronkainen sekä Demo Finlandin toiminnanjohtaja Gary Klaukka tähdensivät, että Ukrainan sota tai Puolan ja Unkarin epädemokraattinen kehitys eivät ole mikään syy vähentää monipuoluedemokratian ja ihmisoikeuksien tukemista uusissa ja kehittyvissä demokratioissa.
Paneelin puheenjohtaja Iiris Asunmaa kysyi heiltä, onko Ukrainan sota näkynyt kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Molemmat kertoivat, että sota ei ole suoraan vaikuttanut heidän järjestöjensä toimintaan mutta toimintaympäristö maailmalla on muuttunut rajusti, mikä tulee vaikuttamaan toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Jos toimintaa vähennetään, heidän mielestään pahimmillaan syntyy tyhjiö, jonka jokin itsevaltainen maa täyttää omilla ideoillaan.
Ay-toiminta vahvistaa kansanvaltaa
Ronkaisen mielestä Pohjoismaiden demokratia ja kansalaisyhteiskunta on toiminut mallina monelle kehittyvälle maalle.
– Meidän on pidettävä demokratian arvoja esillä, liehutettava lippua kansalaisyhteiskunnan puolesta. Näihin arvoihin kuuluu myös ay-toiminta, joka vahvistaa ja vakauttaa kansanvaltaa.
Myös Mika Aaltola liputti demokratian elinvoiman puolesta.
– Demokratia on vahva, mutta työtä on tehtävä kaiken aikaa, koska valtiot ovat koko ajan liikkeessä.
Teksti: Jaakko Takalainen
Kuvat: Ilkka Heino
