Ay-liikkeen ihmisoikeustyötä pidetään tärkeänä

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK teetti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin järjestön tunnettuutta sekä teemojen tärkeyttä suuren yleisön mielessä. Tutkimuksen mukaan SASK on suuren yleisön silmissä melko tuntematon, mutta sen työtä pidetään arvokkaana.
SASKin Solidaarisuuspäivät järjestettiin Lahdessa alkuvuonna 2020. Kuva: Lassi Kaaria.

Seuraavan nelivuotisen hankekauden alkaessa SASK halusi teettää tutkimuksen siitä, miten niin sanottu suuri yleisö tuntee SASKin, suhtautuu SASKille tärkeisiin teemoihin ja millaisia mielikuvia SASKiin liitetään järjestönä.

Järjestönä SASK on suuren yleisön silmissä melko tuntematon, mutta ne, jotka tuntevat SASKin, pitävät sen toimintaa tärkeänä. Vastaajista 26 % tiesi, että suomalainen ammattiyhdistysliike tekee ihmisoikeustyötä kehittyvissä maissa. SASKin erittäin tai melko hyvin tunsi vain 7 % vastaajista ja kohtalaisesti 9 %. Nimeltä SASKin tunsi 17 % vastaajista ja ei lainkaan 67 %. Avoimessa vastaussarakkeessa SASKia tuntevia pyydettiin kuvailemaan SASKiin liittämiänsä mielikuvia. Vastaajat listasivat asioita, jotka liittyivät muun muassa solidaarisuuteen ja auttamiseen.

Vastaajille tärkein teema oli selvästi lapsityön vastainen taistelu. Seuraavaksi tärkeimpiä teemoja olivat elämiseen riittävä palkka, työturvallisuus sekä tasa-arvo ja naisten oikeudet. Väittämän ”Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän ihmisoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa” kanssa samaa mieltä oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli 52 % vastaajista ja ei samaa eikä eri mieltä 19 %. Jokseenkin eri tai täysin eri mieltä oli 20 % vastaajista. 9 % ei osannut sanoa kantaansa asiaan.

Yllättävää oli se, kuinka positiivisesti vastaajat suhtautuivat ammattiliittoihin. Vastaajista 63 % suhtautuu ammattiliittoon erittäin tai jokseenkin myönteisesti. Neutraalisti suhtautuu 23 % ja jokseenkin tai erittäin kielteisesti 11 % vastaajista. 3 % ei osannut sanoa suhtautumisestaan ammattiliittoihin.

Kehitysyhteistyöhön puolestaan suhtautui erittäin myönteisesti tai myönteisesti 51 % vastaajista, neutraalisti 29 % ja jokseenkin kielteisesti tai erittäin kielteisesti 13 % vastaajista. Vastaajista 7 % ei osannut sanoa suhtautumisestaan kehitysyhteistyöhön.

SASK teetti tutkimuksen vaikuttajatutkimuksiin erikoistuneella Aula Researchilla. Tutkimukseen vastasi 1501 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutettiin 1. – 22.4.2021 sähköisenä kyselynä. Vastaajista 57 prosenttia kuului ammattiliittoon, 41 prosenttia ei kuulunut ja 2 prosenttia ei halunnut kertoa, kuuluuko ammattiliittoon vai ei.

Aiheeseen liittyvää

”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo

Etenkin epävirallisen sektorin työntekijät ovat tyhjän päällä koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi ja miljoonat voivat syöksyä köyhyyteen, varoittavat YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntijat. Toisaalta kriisi voi olla

Lue lisää

Järjestöt: Kehitysyhteistyö isossa murroksessa Sipilän hallituskaudella

Kehitysyhteistyö on ollut päättyneellä hallituskaudella historiallisessa murroksessa, arvioi suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo analyysissään hallituskauden tuloksista.

Lue lisää

Miljoonat kotiapulaiset elävät köyhyydessä – ja eniten kärsivät heidän lapsensa 

Maria Lucia ei tiennyt, että hänen poikansa oli lopettanut koulun. Sillä on kauaskantoisia seurauksia. Maailman kotiapulaisten työ on usein lainsuojatonta, palkka on olematon ja esimerkiksi vapaapäiviä

Lue lisää