Agenda 2030: Kestävää kehitystä tulevaisuudessa

Kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on kunnianhimoinen suunnitelma. Se on jatkumoa vuonna 2000 asetetuille vuosituhattavoitteille. Uudet tavoitteet eroavat yhdeltä oleelliselta osalta vanhoista vuosituhattavoitteista: ne ovat universaaleja. Uudet tavoitteet eivät keskity pelkästään kehitysmaiden ongelmien ratkaisuun, vaan koskevat sekä teollisuus- että kehitysmaita.

”Tämä on lupaus kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa”, totesi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

Kestävän kehityksen tavoitteet huomioivat entistä paremmin sen, että ongelmat ovat maailmanlaajuisia ja että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi tasa-arvo, ihmisoikeudet ja ihmisarvoiset työolot ovat osa kokonaisuutta, johon puolestaan vaikuttaa vaikkapa ilmastonmuutos. Ratkaisun etsiminen ongelmiin muistuttaa Rubikin kuution kokoamista, kaikki osa-alueet vaikuttavat kokonaisuuteen.

Loppu köyhyydelle

Selkein ja samalla haastavin tavoite on köyhyyden poistaminen. Tavoite on kahtiajakoinen; ensinnäkin tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta pysyvästi. Äärimmäinen köyhyys tarkoittaa, että joutuu tulemaan toimeen alle eurolla päivässä. 

”Kestävän kehityksen rahoituskomiteassa laskimme, että äärimmäisen köyhyyden poistamiseen tarvitaan 60–70 miljardia dollaria vuodessa. Komitea oli hyvin optimistinen tämän tavoitteen suhteen”, sanoo rahoituskomitean rinnakkaispuheenjohtajana toiminut entinen suurlähettiläs Pertti Majanen.

”Kun puhutaan äärimmäisen köyhyyden pysyvästä poistamisesta, on kysymys painokkaasti myös kestävästä taloudellisesta kasvusta ja työpaikoista”, Majanen jatkaa.

Äärimmäisen köyhyyden poistamisen lisäksi vaaditaan puolittamaan niiden ihmisten määrää, jotka kansallisten määritelmien mukaan elävät köyhyydessä.

”Talouskasvu ei enää ole automaatti, joka synnyttää työpaikkoja. Tarvitaan tulonjaon tasoittamista sekä eri maiden välillä että maiden sisällä”, toteaa Pekka Ristelä. Hän on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n STTK:n ja Akavan yhteisen EU-edustuston, FinUnionsin johtaja.

Ristelän mukaan työtulojen ja muiden tulojen välinen suhde vaatii korjaamista.

”Ongelmana on, että köyhyydessä pysytään, vaikka käydään töissä”.

Lisäksi Agenda 2030 tavoittelee kaikille ihmisille sosiaaliturvaa sekä oikeutta peruspalveluihin ja luonnonvaroihin. Ristelän mukaan esimerkiksi Euroopan unioni voisi edellyttää jäsenmailtaan toimivaa sosiaaliturvaa. 

Kunnon työtä

Yhtenä keinona köyhyyden poistamisessa on tavoitteiden kahdeksas kohta, joka edistää kestävää talouskasvua sekä täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja säällisiä työpaikkoja kaikille. 

Majanen on hyvin tyytyväinen siihen, että säällisen työn – puhutaan myös kunnon työstä – tavoite kaikille on mukana tavoitteissa.

”Tosin 100-prosenttisella realismilla ei voi suhtautua sen onnistumiseen. On kuitenkin tärkeää, että ihanteet ja tavoitteet ovat korkealla.”

Myös Ristelä pitää oleellisena säällisen työn vaatimusta. Hänen mukaansa työntekijöiden perusoikeudet tulee turvata. Työntekijöillä tulee siis olla järjestäytymisvapaus ja oikeus neuvotella työehdoista. Näin voidaan saavuttaa myös riittävä tulotaso.

”Työtulolla tulisi elää”, Ristelä kiteyttää.

Majasen mukaan tarvitaan talouskasvua, mutta ”kasvun on tapahduttava kestävän kehityksen prinsiippejä noudattaen”. 

Tavoitteena on myös poistaa pakkotyö ja orjuus sen kaikissa muodoissa sekä ihmiskauppa. Myös lapsityö pyritään poistamaan maailmasta seuraavan viidentoista vuoden aikana. 

Koulutusta ja tasa-arvoa 

Seuraavan viidentoista vuoden aikana tavoitteena on, että kaikki saavat päätökseen ilmaisen, tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskiasteen opetuksen. Vaikka vuosituhattavoitteiden yhtenä onnistumisena voidaan pitää tyttöjen koulunkäynnin voimakasta lisääntymistä, ongelmana on ollut heidän koulutaipaleensa jääminen lyhyeksi. Tähän haetaan nyt muutosta.

Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on myös tavoitteissa. Enää ei siis puhuta vain tasa-arvon lisäämisestä. Sen lisäksi että tyttöjen ja naisten syrjintä ja heihin kohdistuva väkivalta on saatava loppumaan, on heidät myös otettava tasa-arvoisiksi toimijoiksi taloudessa. Naisille on taattava yhtäläiset taloudelliset resurssit, perimisoikeus ja oikeus omistamiseen.

”Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on varmin tapa vähentää köyhyyttä sekä edistää kattavaa kasvua ja vaurautta”, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheessaan kestävän kehityksen huippukokouksessa.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen riippuu nyt siitä, kuinka tehokkaasti 193 allekirjoittajamaata lähtevät niitä kansallisella tasolla toteuttamaan.

”Nyt pitää ottaa vakavasti Agenda 2030. Valitettavasti meillä Suomessa tuntuu vielä puuttuvan ymmärrys siitä, että nämä tavoitteet koskevat kaikkia maita. Suomelle suuria sisäisiä haasteita ovat kestävä kulutus ja tuotanto, eriarvoisuuksien poistaminen ja säällisen työpaikan takaaminen kaikille kansalaisille vuoteen 2030 mennessä”, toteaa Majanen.

Ilkka Lehdonmäki
Kuvitus: Janne Toriseva

Juttu on julkaistu Työmaana maailma -lehdessä 8.12. Lue koko lehti.

Lisää Agenda 2030:sta YK-liiton sivuilla.

YK-liiton sivuilla myös: Miten vuosituhattavoitteissa edistyttiin?

Aiheeseen liittyvää

Lausunto komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta

SASKin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 24.5.2022 Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö. Tavoitteemme on työelämän perusoikeuksien toteutuminen ja elämiseen riittävä palkka maailman työtätekeville, minkä

Lue lisää

Näin SASK toimii

Työntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia. SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta samat oikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa.

Lue lisää

Vaikuttaminen

SASK tavoittelee eduskuntavaalien 2023 osalta sitä, että kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit ja jatkuvuus turvataan myös tulevaisuudessa. Lisäksi Suomeen tarvitaan yritysvastuulaki.

Lue lisää