Kolumbiassa on yli 700 000 kotiapulaista. Heidän työnsä on suurelta osin epävirallista, erittäin huonosti palkattua, eikä työntekijän perusoikeuksien toteutumista juuri valvota. Kotiapulaiset ovat erityisen haavoittuvainen työntekijäryhmä: he kohtaavat monikertaista syrjintää, koska ovat usein taustaltaan afrokolumbialaisia ja konfliktialueilta pakkomuuttaneita. Kolumbian rauhanprosessin edetessä maaseudulla työskentelevien kotiapulaisten tilanteeseen päästään hiljalleen vaikuttamaan.
Hankkeen tavoite on, että Kolumbian kotiapulaisille ja laajemminkin hoivatalouden alalla työskenteleville saadaan sosiaaliturva ja työelämän perusoikeudet. Heidän työsuhteensa pyritään virallistamaan ja luomaan niille asianmukaiset valvontamekanismit.
Hankkeessa siis selvitetään maaseudulla hoivatalouden piirissä näkymätöntä työtä tekevien naisten – erityisesti kotiapulaisten – työoloja. Kansallisen tason kampanjoinnilla ja lobbaustyöllä pyritään kasvattamaan yleistä tietoisuutta kotiapulaisten tilanteesta sekä vaikuttamaan lainsäädäntöön heidän sosiaaliturvansa parantamiseksi, valvontamekanismien kehittämiseksi ja oikeuksien toteuttamiseksi.
Hankekumppanina ja tärkeimpänä toimijana on Kolumbian kotiapulaisten ammattiliitto UTRASD, jonka jäsenpohjaa vahvistetaan koulutuksella sekä järjestäytymiskampanjalla. Tavoitteena on saavuttaa 1000 uutta aktiivijäsentä sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Hankkeesta hyötyvät Kolumbian kotiapulaiset erityisesti siellä missä liitto toimii, eli kaupungeissa ja maaseudulla. Parhaimmillaan kansallisen tason vaikuttamistyö edistää kaikkien maan kotiapulaisten tilannetta.
Hanke toteutetaan yhteistyössä ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ENSin kanssa. Yhteistyö on todettu onnistuneeksi edellisellä hankekaudella.
Aiheeseen liittyvää
Meeri Koutaniemi dokumentoi kotiapulaisten arkea Mosambikissa
