Suomen kotien työntekijöistä ei tiedetä tarpeeksi

Mikä on kotiapulaisten asema Intiassa? Onko Suomi palaamassa piikayhteiskuntaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin SASKin seminaarissa.

Seminaarin aloitti SASKin kansainvälisen toiminnan suunnittelija Anna Perttulan katsaus kotiapulaisten asemaan SASKin hankemaissa.

Perttula nosti esille kotiapulaisten työhön liittyvät merkittävimmät ongelmat, joihin kuuluvat muun muassa sosiaaliturvan puute, huonot työolot sekä henkinen ja fyysinen häirintä. Perttula on työnsä kautta tavannut lukuisia kotiapulaisia, joista voimaantuneimmat uskaltavat kertoa kohtelustaan.

– Monille on tehty selväksi, että ovat toisen luokan kansalaisia, eivätkä he saa esimerkiksi käyttää samaa vessaa. Koiratkin saavat ruokaa ennen heitä, Perttula sanoo.

Vaikeuksista huolimatta kotiapulaiset ovat onnistuneet saamaan äänensä kuuluviin useassa maassa. Esimerkiksi Mosambikissa he ovat taistelleet itselleen oikeuden sosiaaliturvaan.

– Näkymisellä yhteiskunnassa on valtavan suuri merkitys, sillä monet työnantajat eivät edes tiedä, että kotiapulaiset ovat virallisesti työntekijöitä, joille kuuluu palkka ja oikeuksia, Perttula toteaa.

Kastittomien jäljet pyyhitään

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tutkinut väitöskirjassaan Intiassa asuvien kotitaloustyöntekijöiden oloja. Hän korostaa, että yksityiskodeissa työskentelee kaikenikäisiä miehiä, naisia ja lapsia.

– En käyttäisi nimitystä kotiapulainen, sillä se on huono nimike työntekijäryhmälle, johon kuuluu niin tiskaajia, siivoojia, puutarhureita kuin autonkuljettajia, Mattila korostaa. – Kyse ei ole avustavasta työstä.

Mattila huomioi, että Intiassa kodeissa tapahtuvaa työtä määrittävät eniten kasti, uskonto, etninen tausta ja ikä. Mattila puhuu haavoittuvuuden jatkumosta, jonka toisessa päässä ovat alaikäiset työntekijät, pakkotyötä tekevät tai siirtolaiset, jotka eivät puhu paikallista kieltä.

– Epämiellyttävä totuus on, että tässä on kyse ennen kaikkea luokkasuhteesta.

Intiassa syrjintä näkyy vahvasti käytännössä. Esimerkiksi kastittomien wc-puhdistajien askeleiden jäljet pestään, jotta talo jäisi ”puhtaaksi”.

– Silti on hämmästyttävää, miten samankaltaisia erottelumuodot ovat ympäri maailmaa, Mattila toteaa. – Myös Euroopassa.

Piikayhteiskunta voi palata

Seminaarin paneelikeskustelussa Kaari Mattila, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sekä Filippiinit-seuran sihteerit Riitta Vartti käsittelivät kotiapulaisten tilannetta nyky-Suomessa.

Riitta Vartti opettaa suomea maahan tulleille filippiiniläisiille, joista osa tekee myös kotitaloustyötä. Vartin mukaan filippiiniläisten kotiapulaisten määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti, vaikka ilmiö on edelleen marginaalinen.

– Eniten on heitä, jotka käyvät useassa kodissa siivoamassa, eli niin kutsuttuja kimppapiikoja, Vartti sanoo.

SAK:ssa ihmisoikeuskysymyksistä vastaavan Anu-Tuija Lehdon mielestä yksityiskodeissa tapahtuvan työn lisääntyminen kertoo ennen kaikkea yhteiskunnan palvelujen alasajosta.

– Kun keskiluokka ei saa palveluita, palkataan kotityötä. Tällöin taas veronmaksuhalu laskee, jolloin ollaan vaarassa siirtyä 30–40-lukujen piikayhteiskuntaan, Lehto toteaa. – Keskustelussa on syytä huomioida, että palvelujen ostaminen on sinänsä ok. Mutta ongelmia syntyy, kun yksityinen kotitalous on työnantajan roolissa. On huolestuttavaa, jos paremmin ansaitsevat käyttävät heikommassa asemassa olevia hyväksi.

Riitta Vartti on samaa mieltä siitä, että Suomeen on syntynyt kahden tason työmarkkinat.

– Monet tuntemani siivoojat tekevät aamusta iltaan töitä, eivätkä silti tienaa tarpeeksi saadakseen perheensä Suomeen. Se on aika huolestuttava ilmiö.

Ongelmia ei tunnisteta Suomessa

Työriiston muotoja Suomessa tutkineen Ihmisoikeusliiton Mattila korostaa, ettei Suomi eroa työsyrjinnän osalta muista Euroopan maista.

– Suomessa on myytti, ettei vakavaa työhyväksikäyttöä tapahdu. Tämä asenne selvisi haastateltuamme esimerkiksi ay-liikettä ja aluehallintovirastoja.

Mattila peräänkuuluttaakin ay-liikkeeltä toimia yksityiskodeissa työskentelevien työolojen turvaamiseksi.

– Kodeissa tehtävä työ on tällä hetkellä valvonnan kannalta harmaata aluetta. Olisi myös tärkeää saada enemmän tutkimustietoa Suomen kotitaloustyöntekijöiden oloista, kun nyt mennään mutu-tuntumalla.

Mattilaa huolestuttaa, että Suomeen työn perässä muuttaneiden oikeusturva ei toteudu tilanteissa, joissa ilmenee työhyväksikäyttöä.

– Suomeen työn perässä tulleiden oleskelulupa riippuu työluvasta. Mutta mitä käy silloin, kun ilmenee työhyväksikäyttöä, ja työntekijän on tilannut Suomeen viisi eri perhettä? Kuka on silloin vastuussa?

Lue lisää SASKin työstä naisten oikeuksien ja kotiapulaisten olojen parantamiseksi

Aiheeseen liittyvää

Moni nainen elää edelleen nyrkin ja hellan välissä

Kansainvälisen työjärjestön ILOn arvion mukaan maailmassa on arviolta 67 miljoonaa kotiapulaista, joista suurin osa on nuoria naisia. He työskentelevät usein yksityiskodeissa neljän seinän sisällä. Monessa

Lue lisää

Kunnon työ kuuluu myös naisille

Kansainvälisen työjärjestön ILOn tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia maailman työssäkäyvistä naisista jää sosiaaliturvan ulkopuolelle. Lisäksi vain 40 prosentilla naisista on oikeus äitiyslomaan. Työttömyys uhkaa etenkin

Lue lisää

Ecuadorin kotiapulaisten olot paranevat SASKin ja Jytyn tuella

Maailmassa arvioidaan olevan noin 67 miljoonaa kotiapulaista. He työskentelevät perheissä ja usein myös asuvat työpaikallaan. Kotiapulaisten arki on karua: työt voivat alkaa neljältä aamuyöllä, taukoja

Lue lisää