Nepalin talkoomatkapäiväkirja: Osa 12

10.12.2012 15:00

4.12. Nepalin tasanko ja maaseudun kehittämistä

Olimme saapuneet edellisenä iltana Chitwamiin pimeässä. Hotelli Mona Lisa oli edellistä hienompi, oikeastaan aika hieno ja siisti.

Aamun lähtö 7.30 kansallispuistoon tapahtui myös aamuhämärässä ja sumussa. Suurinosa porukasta lähti aamulla kanottiretkelle ja kävelylle parin oppaan kanssa Chitwamin kansallispuistoon. Wau, kanottimatka joella sumuisessa aamussa oli rauhoittava elämys. Krokotiileja näkyi vedessä kanootin lipuessa niiden ohi. Oli melkoinen kokemus nähdä luonnossa krokotiilejä aivan vieressä.  Retki jatkui jalkaisin. Kävimme norsujen lisääntymiskeskuksessa. Siitokseen käytettävät norsut olivat tosin ikävä kyllä ketjuissa, koska ne eivät oppaan sanojen mukaan pysyneet aidoissa ilman kettinkejä.

Kävelyretkellä näimme peuroja, kuningaskalastajia, riikinkukkoja, jopa villin norsu-uroksen, aika kaukaan tosin. Villejä norsuja alueella on vain noin 25-30 kpl. Sarvikuonoja olisi halunneet nähdä, mutta näimme vain sarvikuonon jälkiä ja jätöksiä. Kävely oli todella hieno kaiken reissaamisen jälkeen todella ihana luontokokemus. Retken kruunasi allekirjoittaneen kohdalla, että opas oli paikallinen Tharu -kansaan kuuluva luomuviljelijä, joka opashomman lisäksi viljelee vaimonsa kanssa tilaansa. Opas Bali oli todella innostunut luomuviljelystä ja kertoi innoissaan hunajantuotannosta ja vihannesviljelystä sekä kompostoinnista. Bali kertoi miten alueella on ollut koulutuksia, joissa hän ja vaimonsa olivat käyneet ja lupasi tuoda minulle esitteitä luomuviljelyneuvonnasta. Hän kertoi, ettei halua käyttää myrkkyjä viljelyssä ja oli ymmärtänyt kompostoinnin merkityksen lannoituksessa sekä luonnonmukaiset torjunnan keinot. Bali oli käynyt minun ollessa poissa etsimässä minua ja tuomassa esitteitä. Ikävä kyllä en tavannut häntä enää matkalla 🙁 Jätti kyllä yhteystietoja ja ehkä seuraavalla kerralla näen hänet taas 🙂

Lähdimme lennosta heti kansallispuistoretken jälkeen pienen porukan (minä, Jenni, Maikki ja Jonny sekä Sharan) kanssa tutustumaan FORWARD Nepal nimiseen ei valtiolliseen itseperustettuun organisaatioon. Forwardilla on todella monipuolisia projekteja, jotka tähtäävät erityisesti köyhien maaseudulle elävien ihmisten auttamiseen. Kuulimme lukuisista projekteista, joita vedetään monenlaisilla eri maiden rahoituksilla.

Monet projektit tähtäävät viljelymenetelmien parantamiseen, sadonlisäämiseen ja kasvivalikoimien monipuolistamiseen. Lisäksi karjatalouden kehittäminen on keskeisellä sijalla. FORVARD Nepalin monien proktien lähestymistapa on IPM (Integrated pest management) eli viljelytapa, jossa tuholaisten torjuntaan käytetään ensisijaisesti luonnonmukaisia keinoja, mutta jos ne eivät riitä kemiallista torjuntaa ei ole suljettu pois. Päivän kruunasi, kun meidän vietiin noin tunnin matkan (Nepali hour)  päähän kaupungista Dharbari nimiseen kylään kukkuloiden juurelle, jossa oli projektissa kehitettiin kestävän kehityksen mukaista maataloutta.

Kylään saapuessamme saimme kaulaamme kukkaseppeleet ja vastaanotto ei olisi voinut olla sydämellisempi. Saimme kokea mitä nepalilainen sanonta ”Guest is God” todella tarkoittaa. Kylä on todella idyllinen ja rauhainen, ei autoja, koska tie loppui kylään ja ajoimme lopun matkan maastureilla polkua. Sinne olisi voinut jäädä muutamaksi päiväksi, vähintään. Kylässä maattomilla ihmisillä oli mahdollisuus valtionmaalla harjoittaa maataloutta luonnonvaroja kestävästi käyttäen. Tarkoitus  oli menetelmiä kehittämällä, että tilat pystyisivät tuottamaan kasviksia yli oman tarpeen, jotta saisivat rahaa, eikä tarvitsisi lähteä muualla osaksi vuotta töihin. Kylässä oli laajennettu mm. kasvivalikoimaa riisin ja vehnän viljelyn lisäksi myös mm. tomaatin ja muiden vihannesten viljelyyn. Alueella harjoitettiin myös siemenviljelyä. Tilat kävivät koulutuksissa, siten että kaksi kyläläistä koulutettiin ja he kouluttivat puolestaan muita kyläläisiä. 

Projektissa mukana olevat  tilat kertoivat riemastuttavan innostuneesti miten heidän maatalous on kehittynyt. Viljelijä, joka esitteli piirroksella oman talonsa ja pihansa pihasuunnitelmaa, ei olisi voinut olla innostuneempi. Heillä oli jo keittiopuutarha, jossa oli pieni kala-allas ja rakenteilla oli toinen isompi. Lannoituksen parantamiseksi oli myös harjoiteltu kompostointia ja nestemäisen lannan käyttöä. Tilallisen tomaatit  olivat myös esittelemisen arvoisia. Saimme myös luonnosta kerättyä ruokaa, erilaisia kasviksia. Ryhmämme oli erittäinen onnellinen, että pääsi mukaan ja Sharan oli allekirjoittaneen pyynnöstä järjestänyt tämän ylimääräisen ohjelman.

Paikallinen koordinoijamme Sharan järjesti pienimmänkin toiveemme, siinä samalla kun hoiti, että kaikki sujuu, toimii, kaikki ruokittuja sekä lääkittyjäkin vielä. FORWARD -tutustumismatkallakin päättyi vasta pimen tuloon, kuten niin moni aikasempikin päivä, mutta reissu oli taas kerran todella tutustumisen arvoinen.

Hetki oli aikaa, että suihkussa ehti juuri käydä ja sitten taas illalliselle Daahl Batia ja ohjelmassa oli Tharu kansan tanssiesityksiä hotellin pihalla. Tanssit olivat oikein mukavia ja innokkaasti moni meistäkin siihen osallistui. Hiukka oli pitkä päivä vaatinut veronsa ja ilta loppui osalta lyhyeen. Osa tutustui australialaisiin vapaaehtoistyöläisiin iltamenossa. Monet meistä lähti ajoissa valmistautumaan seuraavan aamun norsusafariin 6:30.
Todella erittäin tyytyväinen matkalainen,

Johanna

Mikä ihmeen talkoomatka? Vastauksen löydät täältä

Jaa artikkeli: