Kun metsä voi hyvin, se elättää

Nepal tunnetaan maailman korkeimmista vuorista, mutta maan pinta-alasta lähes puolet on metsää. Sitä pitäisi suojella, mutta samalla se tarjoaa työtä kymmenille tuhansille ihmiselle. Voiko nämä kaksi asiaa yhdistää?
Kamala Ale työskentelee metsänvartijana. Hänen tehtävänään on suojella ja ilmoittaa ongelmista kuten tulipaloista tai metsän laittomasta käytöstä. Kuva: Laura Ventä.

Metsän laidassa odottaa vihreään housuasuun pukeutunut nainen. Olemme Nawalparasin piirikunnassa eteläisessä Nepalissa, jossa Kamala Ale työskentelee metsänvartijana. Hänen tehtävänään on suojella metsää ja ilmoittaa ongelmista kuten tulipaloista tai laittomasta metsän käytöstä.  

Kun Ale aloitti työssään vuonna 2011, sitä pidettiin naiselle mahdottomana. Palkkakin oli vain 4500 rupiaa eli alle 40 euroa kuussa. Hän kuitenkin ryhtyi työhön, koska elanto oli tienattava. 

On totta, että metsänvartijan työ on toisinaan vaarallista. Vartijat kohtaavat villieläimiä kuten norsuja ja sarvikuonoja. He voivat joutua vastatusten myös salametsästäjien kanssa – ja jopa pelastamaan heitä villieläinten kynsistä, ilman minkäänlaisia aseita.   

Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin Kamala Ale on silminnähden ylpeä työstään ja parantuneesta asemastaan yhteiskunnassaHän on mukana ammattiliittonsa toiminnassa ja on saanut siitä valtavasti itseluottamusta ja uusia taitoja.  

– Olen saanut koulutusta esimerkiksi työehtosopimuksista, työsuojelusta sekä työntekijöiden oikeuksista ja luonnonsuojelusta. Uskaltauduin jopa ehdolle paikallisvaaleissa. 

Kun ammattiliitto vahvistui, työntekijät saivat neuvoteltua itselleen huomattavasti paremmat palkat. Nyt Ale tienaa jo lähes 100 euroa kuussa, mikä tosin on edelleen alle laillisen minimipalkan. Alen työnantaja on kunta, joka omistaa alueen metsät. 

Uraauurtavaa yhteistyötä

Nepalin metsiä on suojeltu jo 1980-luvulta lähtien, ja metsäpinta-ala onkin saatu tuhoutumisen jälkeen kasvuun. Yksi kiitos siitä kuuluu kaupunkeihin muuttavalle väelle; metsät ovat saaneet jäädä rauhaan.  

Tällä vuosikymmenellä on herätty ymmärtämään, että metsien pitäisi myös tarjota elantoa ihmisille. Samaan aikaan SASK, WWF ja kahden nepalilaisen ay-keskusjärjestön edustajat keksivät hankkeen, jossa yhdistettäisiin nämä kaksi asiaa.  

Metsätyöntekijöitä järjestävän Cuppec-liiton varapuheenjohtaja Ram Prashad Pandey pyörittää luutia ja lehtilautasia valmistavaa osuuskuntaa. Kuva: Laura Ventä.

Luonnonsuojelijoiden ja työntekijöiden edustajien välillä vallitsi kuitenkin aluksi syvä epäluottamus. Molempien ajateltiin ajavan vain omaa etuaan. 

– Nyt se on muuttunut täysinLuonnonsuojelun ja metsien käytön välillä täytyy olla tasapaino, sanoo WWF Nepalin edustaja Prem Poudel 

Yhteistyöhön on oltu erittäin tyytyväisiä, ja se on hyödyttänyt molempia osapuolia. Liittojen kautta WWF tavoittaa luonnosta elantonsa saavia ihmisiä ja pystyy valistamaan heitä. Liitot puolestaan ovat parantaneet imagoaan, ja niiden on nyt paljon helpompi saada lisää jäseniä. 

Poudel kertoo, että työntekijät ymmärtävät nyt, miksi luontoa kannattaa suojellaEnnen hvalittivat eläinten tuhoavan talot ja sadot 

– Aiemmin tiikeri, leopardi tai biisoni tapettiin, jos se eksyi asutuksen lähelle. Nyt ihmiset osaavat käännyttää sen itse takaisin tai kutsua viranomaiset apuunEnnen sarvikuonon sarvia myös salakaupattiin, enää eiPoudel kertoo ylpeyttä äänessään.   

Myös kasvit kiittävät onnistuneesta valistuksestaNyt yhden kaadetun puun tilalle istutetaan 2uutta. Ihmiset antavat puiden kasvaa isoiksi ja kaatavat ne vasta sitten – tai etsivät luontoystävällisempiä tapoja ansaita elantonsa. Siihen hanke tarjoaa koulutusta. Hyvinvoiva luonto houkuttaa matkailijoita ja avaa ihmisille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kotimajoitusta ja oppaita tarvitaan. 

– Sanomme, että saatte norsun käteen, kun suojelette niitäPoudel naurahtaa ja selittää, että 1000 rupian setelissä on norsun kuva. 

Osuuskuntia ja pienyrittäjyyttä

Nepalissa ammattiliitot ovat mukana monenlaisessa muussakin toiminnassa kuin mihin meillä on totuttu. Ne ovat perustaneet myös osuuskuntia, joiden kautta jäsenet saavat lainaa pikkubisnekseen kuten eläinten tai kaupan pitoon tai aloittaakseen timpurina 

Dhubra Bikram Bhandari on yksi osuuskuntatoimijoista. Hänen mukaansa ajatuksena on köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten auttaminen.  

– Olemme pystyneet antamaan lainaa yli sadalle ihmiselle, joista enemmistö on naisia. Pakettiin kuuluu myös koulutus. 

Osuuskuntien kautta on perustettu yrityksiä, jotka työllistävät muitakin kuin yhden ihmisen. Sellainen on muun muassa minitehdas, jossa valmistetaan tuotteita metsän antimista. Perinteisille luudille ja lehtilautasille on laajalti kysyntää. Niiden valmistus on vihreää taloutta parhaimmillaan.  

– Lehtilautaset työllistävät jopa 5 000 paikallista naista täällä Nawalparasin alueella.  

Ase on työsuojeluasia

Mitä tulee perinteisempään liittotoimintaan, sitäkin on tarjollaViime vuonna SASKin ja Teollisuusliiton tukeman Nepalin metsähankkeen piirissä saatiin solmittua neljä uutta työehtosopimusta. Liittoihin liittyi 10 500 uutta jäsentä ja 7 660 ihmistä uusi jäsenyytensä, mikä on tehtävä joka vuosi erikseen 

Lisäksi liitot lobbaavat minimipalkka- ja työsuojeluasioissa, ja työntekijät voivat kääntyä niiden puoleen ongelmineen. Nepalissa on viime vuonna hyväksytty hyvin kattavat työ- ja sosiaaliturvalait, mutta monet työnantajat eivät niitä vielä noudata. Edunvalvontatyötä on siis paljon.   

Monista haasteista huolimatta asioihin tartutaan tarmokkaastiEräs työntekijä mainitsi seminaarissa metsänvartijan työn vaarallisuuden ja toivoi työnantajan tarjoavan heidän suojakseen jotain kättä pidempää.  

– Jättäkää toive aseen saamisesta kirjallisena liitolle, niin voimme aloittaa neuvottelut asiasta työnantajan kanssa, kuului liiton edustajan välitön vastaus. 

Ehkäpä siis lähitulevaisuudessa Nepalin metsänvartijat pysyvät paremmin turvassa, salametsästäjät kurissa ja eläimet syvällä metsässä. Silloin ikiaikainen metsä voi hyvin.  

Jäämme katsomaan pimenevässä illassa, kuinka metsästä ilmestyy vanha nainen, joka palaa hitaasti kävellen kylään selässään itseään isompi lehtikuormaTäällä ei harvestereita näy. 

Nepal 

  • Yli 30 miljoonan asukkaan maa sijaitsee Kiinan ja Intian välissä
  • Kärsi pitkästä sisällissodasta vuosina 1996–2006
  • Perustuslaki saatiin vasta vuonna 2015, jolloin maa määriteltiin demokraattiseksi liittotasavallaksi
  • Työ- ja sosiaaliturvalait uusittiin vuonna 2018
  • Suomalainen ay-liike on SASKin kautta tukenut Nepalin liittoja ja keskusjärjestöjä yhteisen näkemyksen muodostamiseksi lainsäädäntöhankkeissa
  • Teollisuusliitto tukee etenkin hanketta, jossa metsien suojelu ja metsätyöntekijöiden aseman parantaminen on onnistuttu yhdistämään

Teksti: Laura Ventä.

Teksti on alun perin julkaistu Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä (9/2019). 

Aiheeseen liittyvää

Sano se numeroin – poimintoja SASKin saavutuksista

50 % nousivat metsästä elantonsa saavien työntekijöiden ansiot Nepalissa. Ennen vuotta 2016 metsien työntekijöitä ei edes virallisesti tunnustettu työntekijöiksi. SASKin ja WWF:n tuella lähes 12 000

Lue lisää

Solidaarisuus-sana kumisee menneen maailman kaikuja, mutta aate sen takana elää ja voi hyvin

Ilmastolakkoilijat, eettiset kuluttajat ja SASKin kunnon työn lähettiläät osoittavat, että ihmisillä on yhä palavampi halu oppia, tietää ja auttaa. Omistajien edun palveleminen on vanhanaikaista, ei

Lue lisää

Kaivosmiesten vaimot elättävät nyt perheensä

Ghanan kaivoksilla työt saattavat päättyä koska tahansa. Työllisyys heittelee raaka-aineen hinnan muutosten tahtiin. Erityisesti Obuasin kaivoskaupungissa tilanne on paha. Kaivosmiehet jäivät työttömiksi, kun kultakaivos sulki ovensa

Lue lisää