Kehitysyhteistyön lisäleikkausten vaikutukset voivat olla arvaamattomat – juuri kun tarvittaisiin vakautta
Hallitus on kehysriihessä päättänyt leikata lisää myös kehitysyhteistyöstä. Leikkaukset tulevat hallitusohjelmassa päätettyjen miljardin leikkausten päälle ja vaikuttavat väistämättä Suomen tekemän kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen.
Orpon hallitus on päättänyt, että kehitysyhteistyöstä leikataan vielä 200 miljoonaa euroa.
Leikkaus on kova isku miljoonille tukea tarvitseville ihmisille maailmassa, etenkin kun se tulee jo aiemmin päätettyjen historiallisten suurten leikkausten päälle. Emme tiedä vielä tarkkaan, millaisiin tilanteisiin jo aiemmin tehdyt päätökset johtavat, koska niitä ei ole vielä pantu toimeen.
– Jos leikkaukset ovat vuosittain tätä kokoluokkaa, voiko Suomi enää tehdä uskottavaa kehitysyhteistyötä?, kysyy SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.
Varsinaisen kehitysyhteistyön osuus Suomen kehitysyhteistyöbudjetista on laskenut jatkuvasti vuodesta 2015. Varsinaisen kehitysyhteistyön taso on nyt 40 prosenttia alempi kuin kymmenen vuotta sitten.
– Suomi siirtyy pohjoismaiselta tasolta itäeurooppalaiselle tasolle, toteaa Ronkainen.
Epädemokraattisten toimijoiden valta maailmalla kasvaa
Leikkausten vaikutukset osuvat maailman köyhimpiin ihmisiin, mutta lisäksi ne ovat tuhoisia Suomen ja muiden länsimaisten demokratioiden vaikuttavuudelle maailmalla.
Kun länsimaiden tekemä kehitysyhteistyö vähenee maailmalla, sen aiheuttamaan tyhjiöön on kyllä tulijoita. Venäjän ja Kiinan kaltaiset toimijat edistävät kehittyvissä maissa poliittisia, sotilaallisia ja taloudellisia intressejään ihmisoikeuksista välittämättä. Niihin myös tartutaan, ja seuraukset näkyvät myöhemmin.
– Epävakaus lisääntyy maailmalla, ja demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila heikkenee, Ronkainen kuvailee.
SASKin tontilla eli työelämässä nähdään yleisesti jo nyt, miten kiinalaiset investoinnit tuovat mukanaan esimerkiksi Afrikkaan työmarkkinakulttuuria, jossa neuvottelulle on kovin vähän sijaa. Vaikeuksista neuvotella raportoivat useat SASKin kumppanit erityisesti rakennusalalla. Rakennushankkeiden työntekijöitäkin tuodaan paljon Kiinasta, jolloin ne eivät edes työllistä paikallisia ihmisiä.
Silloin ei toteudu oikein kumpikaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero 8 päämääristä: ei ihmisarvoinen työ eikä talouskasvu.
Leikkausten vaikutukset näkyvät Suomessakin
Leikkausten vaikutukset ulottuvat myös Suomeen, Ronkainen huomauttaa.
– Kun edellytykset saavuttaa kohtuullinen toimeentulo kehittyvissä maissa heikkenevät, yhä useampi ihminen lähtee Eurooppaan parempien ansioiden perässä. Samoin työntekijöiden ihmisoikeuksia kunnioittavien suomalaisyritysten kilpailukyky ja työntekijät kärsivät, kun yritykset polkevat palkkoja ja työehtoja muualla.
SASK tekee kehitysyhteistyötä, joka vaikuttaa nimenomaan ihmisten toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin. Myös tasa-arvotyö on mukana kaikessa SASKin toiminnassa.
Toimeentuloa voidaan parantaa tehokkaasti tukemalla paikallisten ammattiliittojen kykyä neuvotella työnantajien kanssa työehdoista ja maiden hallitusten kanssa minimipalkoista.
– Juuri sitä tuemme useimmissa hankkeissamme, ja tulokset vuosien varrella ovat huomattavat, sanoo Ronkainen.
Kun mukaan lasketaan esimerkiksi SASKin eurooppalaisten sisarjärjestöjen tuki, päästään jo ihan merkittävään kokonaisvaikuttavuuteen.
Positiivista hallituksen kehyspäätöksessä onkin se, että suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työtä arvostetaan. Vaikka kokonaisuudesta leikataan reilusti, hallitus päätti kohdistaa 10 miljoonaa euroa lisää rahoitusta järjestöjen työhön.
Lue lisää SASKin työn vaikuttavuudesta:
Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingon viisi muistutusta hallituksen kehysriihen alla:
