 SWAPO-johtaja Hosea Kutakon mukaan nimetty Windhoekin lentokenttä. (Kuvat: Jaakko Nuolikoski) |
 Suomen suurlähetystön pihassa kukkivat jakarandat. |
4.-6.10.
Tällä hetkellä istumme turvallisesti NAPWUn Guesthousessa, vaikka matkamme alkoikin kovin vaihtelevasti. Helsingissä hajosi Finnairin kone ja kahden tunnin koneessa odottelun jälkeen vaihdoimme lopulta toiseen koneeseen ja kokonaan uudelle lennolle. Niinpä sitten Lontoossa jäikin niukasti aikaa koneen vaihtoon.
Merjaa lukuun ottamatta me muut ehdimme veren maku suussa juosten Johannesburgin lennolle. Merja joutui hankalan virkailijan tiskille ja yksi väärä kirjain sukunimessä jätti hänet koneesta. Paikka löytyi onneksi seuraavalta lennolta. Nyt olemme onnellisesti perillä. Merja sai meidät kiinni Johannesburgissa, mutta kaksi matkalaukkua miettii edelleen Lontoossa minne mennä. Matkaoppaamme Stefan oli meitä vastassa Windhoekin kansainvälisellä lentokentällä yli kolmenkymmenen asteen lämmössä. Matkalla majapaikkaan näimme lauman paviaaneja. Tiesimme tulleemme Afrikkaan. Yhteisellä illallisella söimme antilooppia ja muita namibialaisia herkkuja LaRRin ja metalliliiton edustajien kanssa.
Tänään olemme vierailleet Suomen suurlähetystössä, jossa saimme Namibia-tietoutta. Tapasimme ay-keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen (mm. metalli-, julkisten alojen, elintarvikealan-, kuljetusalan-, muusikkoliitto) työntekijöitä. Mieleemme jäi muun muassa että 20 % väestöstä omistaa 90 % varallisuudesta. Maassa ei ole juuri muuta teollisuutta kuin kaivosteollisuutta. Uraanin tuotanto on nousussa – metalliliitto on kovin huolissaan kaivostyöläisten työturvallisuudesta. Maan työttömyysaste on yli 50 %.
Kaksikymmentä vuotta sitten odotettu elinikä oli 60 vuotta, mutta se on pudonnut 40 vuoteen HIV:n vuoksi. HIV-positiivisia on 20 % väestöstä. Hallitus on ottanut ”härkää sarvista” ja tänään tarjotaankin hoitoa ja lääkkeitä, mutta valitettavasti hoidot eivät tavoita kaikkia.
Ammattiliitot ovat huolissaan turvallisuusalan ja kotitaloustyöntekijöiden heikosta asemasta, koska näiden alojen työntekijät ovat huonosti palkattuja ja monien normaalien etujen ulkopuolella.
Ay-liike on alkanut kiinnittää huomiota naisten järjestäytymiseen ja aktivoitumiseen ay-toimintaan. Esimerkiksi hoitoala ei ole ollenkaan järjestäytynyt, mutta hoitajilla on nyt herännyt kiinnostus omien työolosuhteiden parantamiseen.
Ammattiliitot kiittivät yhdestä suusta Suomen ammattiliittojen aktiivisesta avusta.
