 Talviurheilua namibialaiseen tapaan: pulkkamäkeen Swakopmundin hiekkadyyneille! |
(Windhoek ja Swakopmund, Namibia 21.-27.9.2009)
Maanantai 21.9. – Tiistai 22.9.: 15 tuntia aurinkoon
Matkamme alkoi maanantai iltapäivänä, jolloin tapasimme toisimme Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tunnistimme kaikki matkaan lähtijät =). Matka Frankfurtin kautta Namibian pääkaupunkiin Windhoekiin kesti noin 15 tuntia ja sujui kommelluksitta.
Saavuimme perille Windhoekiin tiistaina ja vastassa meitä olivat matkamme vetäjä Stefan Eriksson, ihana lämpöinen helle, paviaanit ja pahkasioista varoittava liikennemerkki. Majoituimme Napwu Guest Houseen kahden ja kolmen hengen huoneisiin sekä tutustuimme hieman Windhoekin kaupunkiin ruokailun ja pienien ostosten merkeissä. Illalla pääsimme paikallisen LaRRIn edustajan kanssa syömään paikallisia herkkuja mm. antilooppia.
Jalat turvonneina ja masut täynnä vaivuimme untenmaille ihmetellen kellahtanutta kuuta ja kaskaiden siritystä.
Keskiviikko 23.9.: Tietoiskut suurlähetystössä ja LaRRIn toimistolla
Keskiviikko aamu alkoi aamukahveilla Iittalan astiastoista Asko Luukkaisen ja Niko Koivumäen kanssa Suomen suurlähetystössä. Tämän jälkeen pääsimme tutustumaan isäntäjärjestömme LaRRIn toimistotiloihin ja toimihenkilöihin sekä mahdollisuuden keskustella eri liittojen edustajien kanssa. Pääasiassa paikalla oli eri teollisuusalojen edustajia.
Koko porukkamme on osoittautunut erittäin aktiivisiksi valokuvaajiksi, joista erityisesti Arja tavataan joka paikassa koko ajan kamera kädessään. Arja meinasikin innostuessaan saada jo kivestä unohtaessaan, että eri heimojen jäseniä saa kuvata vain maksua vastaan. Onneksi Sissi tarjoutui pelastavaksi enkeliksi päästäessään Arjan pälkähästä maksaessaan välittömästi.
Kävimme myös tutustumassa vähävaraisten taidekouluun sekä näimme paikallisen työvoimatoimiston, joka sijaitsi peltoaukealla tien vieressä. Työvoimatoimisto oli pelkkä peltikatos, jonne sai halutessaan mennä istumaan ja toivomaan, että joku tarvitsee juuri sinua päiväksi töihin. Tältä paikalta siis sai tarvitessaan kuka tahansa hakea miehiä töihin ja heille tarvitsi maksaa vain noin 3-5 euroa päivästä palkkaa. Haluaisitko mennä istumaan?
Illalla saimme maistella matkanvetäjämme Stefanin johdolla paikallista grillattua makkaraa sekä nautiskella paikallisia viiniä pimenevässä illassa. Lisäksi harjoittelimme suurella menestyksellä tulevia vierailuja varten lauluja ja leikkimielisiä leikkejä Anun johdolla Stefanin salaa kuvatessa.
Torstai 24.9.: Katutura
Päivä alkoi aikaisin ja pääsimme vihdoin kuskimmekin herättyä matkaan suuntana Martti Ahtisaaren koulu. Koulu oli hankala löytää, mutta meitähän se ei haitannut sillä samalla saimme mahdollisuuden tarkkailla Katuturan hehtaaritolkulla jatkuvia maisemia, jotka kovasti hätkähdyttivät meitä alkeellisuudellaan sekä rakennusjätteillä rakennutuilla taloillaan. Kouluvierailu oli yksi tähän astisista vierailuista mielenkiintoisin. Saimme kuulla namibialaisesta kouluelämästä, joista päällimmäisenä mieliimme taisi jäädä se, että koulu alkoi jo 7ltä aamulla. Koulu oli suuri 1438 oppilaineen, mutta tilanpuute ja suuret luokkakoot eivät lasten iloisuutta vähentäneet. Lapset selvästi odottivat meitä ja saimmekin hienon vastaanoton välittömine halauksineen ja innostuksineen. Erityisesti pitkät hiukset kiehtoivat pieniä afrotukkaisia koululaisia =)
Päivä jatkui tutustumisella Katuturan sairaalaan ilman ennakkosopimista ja matkaan saimme LaRRIn työntekijän Maria Namukwanbin. Sairaala oli 800 paikkainen, 8ssa kerroksessa oleva Suomen keskussairaalaa vastaava kompleksi. Saimme mahdollisuuden kiertää koko sairaalan, joista eniten meitä kiinnostivat osastot, jotka koskettivat mukana olleita alan ammattilaisia. Pirjo N. aiheutti koko ryhmälle kuvauskiellon kuvaamalla siivousvälineitä... Kaisa oli erityisen innoissaan röntgen-osastolla vierailuista, joka taisikin loppuviimeinen olla koko sairaalan mielenkiintoisin nähtävä. Ritva ja Ulla tutustuivat fysioterapian osastolle, jonka kuntoutusvälineet osoittautuivat yllättävän alkeelliseksi, puutteellisiksi ja vanhanaikaisiksi.
Illan kruunasi kuuluisan vapaustaistelijan tyttären Olgan kotiin tutustuminen Katuturan kaupunginosassa paikallisien ruokien merkeissä salamoiden ja ukkosen jyristessä taivaalla.Ruokien kansien avauduttua olivat kaikkien ilmeet näkemisen arvoisia. Ruoka-astioista löytyi avokado-salaattia, kuivattua maksaa, antiloopin lihaa, villipinaattia, valkopapumuhennosta, hirssipuuroa, paistettuja kanoja, marinoituja toukkia, mahalaukun sisälmyksiä sekä 2 irvokkaasti hymyilevää vuohenpäätä. Nami nami ja kaikillehan maistui...
Perjantai 25.9: Swakopmundiin
Perjantaiaamuna lähdimme vihdoin kohti Swakopmundia. Automatka kesti kuusi tuntia parilla pysähdyksellä.
Perille päästyämme menimme SWAPOn päämajalle tapaamaan paikallisia ammattiliittojen edustajia, joiden kanssa kävimme läpi maanantaina alkavan työviikkomme käytännön asioita. Mielenkiintoisinta tässä tapaamisessa oli se, että emme vieläkään tiedä mitä työtä tulemme tekemään ja missä kohteessa... Welcome to Africa =)
Lauantai 26.9.: Vapaapäivän baarikierros
Aamu kului uuteen kaupunkiimme tutustuessa ja sen kauniita taloja ihastellessa. Päivän kruunasi illan paikalliseen yöelämään tutustuminen oppaidemme Sonnien ja Stalinin avulla.
Baarikierros aloitettiin slummialue Mondesan pienimmästä kolosta, jossa varmasti aiheutimme ihmetystä ollessamme ainoat valkoihoiset paikan päällä. ”Welcome ladies!”
Kummallista ”baarissa” oli se, että taikajuomat täytyi ostaa koko pulloina, joka maksoi vähemmän kuin Suomessa yksi drinkki. Minibaarista matka jatkui toiseen huomattavasti isompaan baariin, jossa baarityöntekijät olivat turvassa kaltereidensa takana. Samasta rakennuskompleksista löytyi myös kampaamo, johon Sissi ehti jo sopimaan ajat palmikoinnista ja parturoinnista.
Loppuillaksi päädyimme hyvistä vaihtoehdoista huolimatta keskustan baariin, joka muistutti vahvasti suomalaisia baareja.
Sunnuntai 27.9: Pulkkamäessä
Pulkanlaskua hiekkadyyneillä, uimista ja auringonottoa. Tervetuloa alkava työviikko!
