 Talkooporukka kuumalla katolla. |
Tiistaipäivä valkeni komiana ja matka työpaikalle onnistui jo totuttuun malliin suomalaisittain lähes kaoottisen liikenteen seassa. Suuremmilta onnettumuuksilta on silti vältytty – ainakin tähän saakka.
Työt jatkuivat sisätilojen remontilla eli maalinpoistolla, seinien kittauksella ja reikien paikkaamisilla. Töiden sujuvuutta helpotti paikallisen työnjohdon konsultointi.
Kattotyöstäkin kovasti unelmoitiin, koska aurinkoahan tänne kuitenkin osaltaan tultiin ottamaan. Pölyisissä sisähommissa tämä unelma jäi toteuttamatta.
Osa porukasta osallistui aamutuimaan CNUSin eli paikallisen SAK:n järjestämään mielenosoitukseen, jossa vaadittiin liitossa olevien työläisten minimipalkan tuntuvaa korottamista. Tavoitteeksi oli asetettu 150-170 Yhdysvaltain dollaria.
Suomalaisten mukana olo sai ystävällisen vastaanoton ja runsaasti näkyvyyttä paikallisessa mediassa – päivän TV-lähetyksessä oli haastattelu, ja lehdissä oli juttuja vielä useampana päivänä marssin jälkeen.
Iltapäivällä iskuryhmä lähti paikalliseen rautakauppaan ostoksille hankkimaan tarvikkeita, ja siellä loppupäivä mukavasti sitten vierähtikin. Iskuryhmästä kuultiin seuraavan kerran vasta kuuden aikaan illalla 4 tunnin kauppavierailun jälkeen.
Porukassa riitti vielä virtaa illansuussakin, ja osa väestä lähti tapaamaan Hilkka Kohosta. Hilkka on asunut Dominikaanisessa tasavallassa jo 7-vuotiaasta asti, jolloin muutti tänne vanhempiensa kanssa ja hän kertoi omasta elämästään ja työläisten arjesta Dommareissa yleensäkin.
Ilta päättyi vielä yhteiseen palaveriin, jossa mietittiin hyvässä yhteishengessä, mitä tulevien viikkojen ohjelmaan kuuluu.
Keskiviikkoaamuna kello 4:n aikaan heräsimme iloiseen pulujen kurnutukseen ikkunan takana ja aamupala sujui totuttuun malliin – café negro ja omeletti.
Pari ryhmämme jäsentä oli kadottanut äänensä yön aikana ja syyksi epäiltiin hurrikaanin lailla huutavaa ilmastointia.
Työmaalle matkattiin totuttuun tapaan bussilla ja olimme ajoissa paikalla odottelemassa paikallisen työnjohdon saapumista paikalle.
Odotuksemme palkittiin, kun työnjohtaja soitti ryhmänjohtajallemme Jukalle klo 16:n maissa, ettei pääse tänään töihin. Olimme asian jo huomanneet ja tarttuneet omatoimisesti eilen aloitettuihin projekteihin.
Myös kattotyöt aloitettiin ja aurinko pääsi polttelemaan kaikkien olkapäitä. Katolla oli edessä bitumin poistoa, ja myös sisätilojen maalausprojektit etenivät hurjaa vauhtia.
Työmaaruokailusta on mainittava sen verran, että ruoka on ollut todella hyvää ja sitä on riittävästi. Perinteistä dominikaanista evästä – riisiä, papuja ja joka päivä joko kanaa tai lihaa. Päälle paljon tuoreita hedelmiä. Kokeilunhaluisille on ollut tarjolla vaikkapa sokeriruokoa imeskeltäväksi.
Iltavierailukohde pienemmällä porukalla oli kunniakonsuli Pasi Kapasen kotona.
Jari ja Urho
