(28.11.2007 Santo Domingo, Dominikaaninen tasavalta)
Lähdimme pääkaupunkiin juhlapukimissa aamuvarhaisella. Tärkeää oli, että olemme ehdottomasti kello 10 senaatissa.
Haukoimme henkeämme jo upeassa tuloaulassa. Aulassa oli valtavat amerikkalaistyyliset joulukuuset, rappuset oli päällystetty punaisella sametilla ja kaiteissa oli komeat joulukoristeet. Valtavissa maljakoissa oli upeita kukka-asetelmia maan kansallisvärein. Samoin ovenpielet oli koristeltu köynnöksin ja joissakin ovissa oli joulukransseja.
Ensimmäiseksi meidät vietiin pieneen huoneeseen, jonka nimi oli Galleria de Ex-Presidente. Seinät olivat täynnä komeita muotokuvia. Kyse ei kuitenkaan ollut maan presidenteistä, vaan senaatin puhemiehistä.
Sen jälkeen siirryimme herra senaatin puhemies Reinaldo Pared Péregin huoneeseen nimikoiduille paikoille. Ennen sitä hän kätteli meitä kaikkia. Hän oli pukeutunut erittäin tyylikkäästi mustaan pukuun, vaaleanpunaiseen paitaan ja leveään pinkkiin kravattiin, jonka keskellä oli pyöreä koru. Sormissa oli hienoja isoja sormuksia.
Millalle ja puhemiehelle valkohanskainen tarjoilija toi pienelle pöydälle isossa jalallisessa lasissa vettä, muille tarjottiin kultareunaisista posliinikupeista sokerikahvia. Milla kertoi, että lasinaluset olivat pitsireunaisia ja niissä oli kultaisilla kirjaimilla nykyisen puhemiehen nimikirjaimet.
Keskustelu vei lähes tunnin. Keskustelu koski pääasiassa Dominikaanisen tasavallan poliittista järjestelmää. Mukana olleet CNSUn edustajat kertoivat työstämme Sutrafadolla. Puheissa tuli esille mm. suomalaisten naisten työnteko, joka on ilmeisesti hämmentänyt mieliä.
Puhemies kysyi, onko Suomella ongelmia naapurimme Ruotsin kanssa. Siihen vastattiin, että ei. Arja olisi halunnut kertoa, että ei muuten kuin jääkiekon osalta! Lopuksi Tuija luovutti ryhmän puolesta Suomen ulkoministeriön julkaiseman espanjankielisen Suomi-kirjan ja kiitti vierailusta. Piisteenä iin päällä oli virallinen ryhmäkuva, joka otettiin puhemiehen huoneessa.
Sen jälkeen tutustuttiin taloon, sekä senaatin etta kansanedustajien työsaleihin. Molemmat salit olivat tyhjiä. Jokaisella pöydällä oli nippu papereita, tietokoneet ja äänestyslaitteet, joissa oli sormenjälkitunnistimet.
Vierailun päätteeksi meille luovutettiin infokansio Dominikaanisesta tasavallasta ja yllättäen myös CDna ryhmäkuvat jokaiselle.
Marcosin kanssa iltakirkossa
Osa porukasta luuli pääsevänsä Marcosin kyydissä perinteiseen roomalaiskatoliseen kirkkoon, mutta kyse olikin oletettavasti babtistikirkosta. Teemana oli raamatun oppitunti. Pappi toivotti vieraat Suomesta tervetulleiksi ja Vesa espanjantaitoisena esitteli jokaisen vieraan kirkkoväelle. Jumalanpalveluksessa oli paljon musiikkia, laulua, iloa ja riemua. Palveluksessa oli mukana myos paljon iloisia lapsia.
Arja jäi hotelliin yksin 40 asteen kuumeessa ja oli surullinen, kun ei päässyt mukaan.
Pientä hämmennystä herätti Marcosin hieno maastoauto. Myöhemmin Marcos tuli ylpeänä kertomaan, että hän osaa sanoa suomeksi Jumala ja että suomenkielen ja espanjan ääntäminen ovat aika lähella toisiaan. Han laittoi kokeeksi Irmelin lukemaan espanjankielistä tekstiä.
Kirkossa käynti oli toisenlainen visiitti ja omalla tavallaan hyvin mielenkiintoinen.
Arja, Erja ja Irmeli
