Pakistanissa ei voi välttyä näkemästä lapsityövoimaa. Lapsia työskentelee metalliverstaissa, autokorjaamoissa, vihannesmyymälöissä, ompelimoissa ja kangaskaupoissa, jotka kaikki maan tavan mukana ovat yhdeltä seinältä avoimia kadulle päin. Nämä lapsityöläiset ovat yleensä poikia. Sen sijaan tytöt työskentelevät suljettujen ovien takana koruompelijoina, matonsolmijoina tai kotiapulaisina.
Miljoonat lapset ovat työssä, koska yhteiskunta ei tarjoa heille muita vaihtoehtoja. Heidän on ehkä pakko tehdä työtä, koska heidän vanhemmilleen ei sitä anneta. Pienyrittäjä palkkaa mieluummin lapsen, jolle tarvitsee maksaa vain puolet aikuisen palkasta - tai vielä vähemmän.
Pakistanin opetustoimen budjetti on vain 3 % BKT:sta. Järjestelmä tuntuu paikoin täysin hyödyttömältä. Oppivelvollisuus on yleinen vain paperilla, opettajien palkat niin surkeat, että työmotivaation ylläpitäminen on mahdotonta. Vain 5-10 % maaseudun naisista osaa lukea.
Perinteisten sukupuoliroolien mukaan tyttöjen työpanos on tärkeä - kotona. Kulttuuriset ja uskonnolliset arvot saattavat myös johtaa siihen, että tyttöjen koulunkäyntiin suhtaudutaan kielteisesti. Jotkut saattavat ajatella, että tytöistä tulee liian itsenäisiä eivätkä kotityöt enää kiinnosta heitä.
Tutkimusten mukaan pakistanilaistyttöjen koulutus on osin sidoksissa perheen tulotasoon ja vanhempien koulutustasoon. Koulutetut vanhemmat näkevät koulutuksen tuomat hyödyt paremmin kuin vähemmän koulutetut ja heillä on liberaalimpi asenne tyttöjen koulumatkojakin kohtaan.
Koulun sijainnillakin on nimittäin suuri merkitys tyttöjen mahdollisuuksiin. Mitä kauempana kodista koulu sijaitsee, sen vaikeampi joidenkin vanhempien on päästää tyttöjä sinne. Vanhemmat haluavat voida luottaa siihen, että tyttöjen koulutie on turvallinen.
SASKin kyläkouluhankkeen elimellinen osa on yhteydenpito oppilaiden vanhempiin. Koulussa järjestetään kuukausittain vanhempainiltoja ja neljännesvuosittain jokaisen oppilaan vanhempien kanssa keskustellaan heidän lastensa koulumenestyksestä. On tärkeää saada vanhemmat vakuuttuneiksi siitä, että tytöt hyötyvät opiskelusta siinä missä pojatkin.
Helena Lipponen