Vuonna 2010 Namibia pysyi vakaana niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Presidentti Hifikepunye Pohamba (SWAPO) on toisella kaudellaan keskittynyt vahvistamaan asemaansa yhteisymmärryksen rakentajana. Namibia on UNDP:n inhimillisen kehityksen listalla sijalla 105 - listalla on 169 maata.
Viime vuosien edistysaskeleista huolimatta työlainsäädännössä on edelleen ongelmia. Lakko-oikeuksia on rajoitettu ja lakko-oikeuden saaminen on hankala ja hidas prosessi. Kiistat työläisten oikeuksista, irtisanomiset mukaan lukien, täytyy viedä työoikeuden soviteltavaksi ja sovittelumekanismi on pitkä ja vaivalloinen. Kollektiiviset neuvotteluoikeudet on vain rekisteröidyllä liitolla, joka edustaa yli puolta yrityksen työntekijöistä.
Ay-oikeuksien loukkaukset 2010
Namibiassa työnantajat ovat kautta aikain olleet ay-vihamielisiä kieltäytyen tunnustamasta littoa tai ryhtymästä työehtosopimusneuvotteluihin. Työnantajat myös usein kieltävät ay-kokouksien järjestämisen yrityksen tiloissa. Näin tapahtuu erityisesti vapaatuotantoalueilla. Ay-oikeusloukkausten suhteen haavoittuvimmmat ammattiryhmät ovat kuitenkin maa- ja kotitaloustyöntekijät.
Elokuussa metalliliitto MANWUn järjestämässä kokouksessa työntekijät esittivät huolensa kiinalaisista rakennusfirmoista, jotka säännöllisesti kieltävät työlain mukaiset oikeudet. Kiinalaisyritykset toteuttavat 60-70 prosenttia Namibian rakennusurakoista.
Lokakuussa työministeriön nimittämä välittäjä ilmoitti, että kaivosyhtiö Purity Manganesen vuonna 2009 lakon jälkeen irtisanomat 156 työntekijää on palkattava entisiin tehtäviinsä ja että heille on maksettavat vuoden palkkaa vastaava korvaus. Yhtiö valitti päätöksestä.
Joulukuussa elintarviketyöläisten liitto NAFAU syytti Shoprite Checkers -yritystä orjuudenkaltaisista työoloista. Jännitteet vielä lisääntyivät, kun vuosittaiset palkkaneuvottelut kariutuivat. Työkomissio määräsi riidan sovitteluun, jolloin Shoprite väitti, että liitolla ei ole neuvotteluoikeuksia, koska sillä ei olekaan jäseninä enemmistöä yrityksen työntekijöistä.
