Mosambik on edelleen viimeisten joukossa UNDP:n inhimillisen kehityksen listalla (165:s 169:stä). Syyskuun 1. päivänä poliisi tulitti ruuan ja muiden perustarvikkeiden hintojen nousua vastustaneita mielenosoittajia. Ainakin kuusi ihmistä kuoli, heistä kaksi lasta. Yhteensä 13 ihmistä kuoli kahden päivän levottomuuksien aikana ja 140 ihmistä pidätettiin.
Työnantajat ovat pysyneet ay-vastaisina, aikaansaatuja työehtosopimuksia ei noudateta. Julkisen sektorin työntekijöillä ei ole järjestäytymisoikeutta, ja lakko-oikeutta on monin tavoin rajoitettu.
Ay-oikeudet lainsäädännössä
Vapaata ay-toimintaa haittaavat monet rajoitukset. Jukisen sektorin työntekijät eivät saa perustaa ammattiliittoja, mutta lakia ollaan paraikaa muuttamassa, niin että ainoastaan muutamat alat (palomiehet, vanginvartijat, oikeuslaitoksen virkailijat) jäisivät ilman järjestäytymisoikeutta. Myös pakolliset työriitojen ratkaisumenettelyt ovat tulossa lain piiriin.
Lisäksi lakiluonnos rajaa lakko-oikeuden siten, ettei se haittaa tiettyjen kriittisten alojen normaalia toimintaa. Sovittelu on pakollista yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisillä aloilla, joiden lista on varsin pitkä ja lavea ja sisältää myös Mozalin vapaatuotantoalueen toiminnan.
Lopuksi työlaki antaisi sovittelijalle oikeuden kieltää lakon. Laki myös sallisi lakon alaisen työn teettämisen ulkopuolisella työvoimalla ja sanktioi tällaisen toiminnan estämisen.
Ay-oikeuksien loukkauksia 2010
Mosambikin keskusammattijärjestö (OTM-CS) on pyydetty tiiviimmin mukaan virkamiesten palkkauudistukseen, jossa avoimuutta peräänkuulutetaan, mutta järjestö pitää kansallisia työelämän osapuolten suhteita yleisesti ottaen hyvinä.
Yritystasolla ammattiliittojen kehitys on kuitenkin jämähtänyt. Ay-vastainen syrjintä on ongelma, sillä vuoden 2007 työlaki ei sisällä riittävän varoittavia sanktioita, ja työnantajat ovat avoimesti vihamielisiä luottamusmiehiä kohtaan. Rajoitukset ay-kokousten pitämiseksi työpaikoilla ovat tiukat.
Työehtosopimukset ovat harvinaisia ja niitä rikotaan jatkuvasti, mikä on johtanut useisiin työriitoihin. Lisääntyvä vuokratyövoiman käyttö on tehnyt järjestäytymisen haastavammaksi ammattiliitoille, joiden mukaan työläiset ovat usein tietämättömiä oikeuksistaan.
Syrjintää vapaatuotantoalueilla
Keskusjärjestö OTM-CS on valittanut ammattiliittojen jäsenten syrjinnästä vapaatuotantoalueilla (EPZ), joissa ay-aktiivien irtisanomiset ja työehtosopimusten - sikäli kuin niitä on - loukkaukset ovat yleisiä. Lisäksi lakko-oikeutta on kovin vaikea toteuttaa käytännössä, koska vyöhykkeet on laissa määritelty kriittisiksi alueiksi.
Työehtosopimus ei toteudu käytännössä
Tammikuun alussa yksityisen turva-alan yrityksen SINER-Segutancan työntekijät aloittivat lakon, koska yritys oli totaalisesti epäonnistunut työehtosopimuksen noudattamisessa eikä maksanut palkkarästejä.
Myöskään uuden vuoden bonusta (lomaraha) ei ollut maksettu eikä sovittuja taannehtivia palkankorotuksia. Työpäivät olivat 12 tunnin pituisia ilman ylityökorvausta eikä yritys ollut suorittanut työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Työläiset valittivat myös sitä, ettei heillä ollut tarpeellisia turvavarusteita, kommunikaatiovälineitä eikä kuljetuksia.
