Talous jatkaa kasvuaan, korruptio rehottaa edelleen. Massiivinen median ja internetin sensurointi ja yhteiskuntakriittisten kansalaisjärjestöjen tukahduttaminen jatkuu. Joulukuussa 2010 Nobelin rauhanpalkinnon sai Liu Xiaobo, ja tämän raportoitiin johtaneen useisiin tehoiskuihin aktivisteja vastaan.
Ammattiyhdistysaktiiveja häiritään säännöllisesti, ay-ryhmiä lakkautetaan ja maan sisäisiä siirtotyöläisiä syrjitään. Lapsityövoiman käytön arvioidaan olevan lisääntymässä taloudellisten kriisien seurauksena ja yritysten pyrkiessä välttelemään viimeaikaisia lakiuudistuksia. Työterveyslainsäädäntöä väheksytään ja onnettomuuksia peitellään.
Pidätysuhkista ja massiivisista järjestäytymisvapauksien ja lakko-oikeuksien rajoituksista huolimatta monet työtaistelut käytiin maksamattomien palkkojen vuoksi, korruption lopettamiseksi, parempien työolojen ja palkkojen vaatimiseksi ja yhä useammin myös aitojen ammattiliittojen puolesta.
Elektroniikka- ja autoteollisuudessa oli lakkoaalto kesällä 2010, ja sillä saavutettiin useitakin edistysaskeleita.
Ay-oikeudet lainsäädännössä
Kansainvälisesti verraten Kiinan työlainsäädäntö ei ole asianmukaisella tasolla, mikä räikeimmin ilmenee siinä, että todellinen järjestäytymisvapaus puuttuu. Vain yksi ammattijärjestö on lainvoimainen, ACFTU ( All China Federation of Trade Unions). Jokaisen uuden liiton on liityttävä ACFTU:n moniportaiseen organisaatioon ja saatava toimintalupa organisaatiossa ylemmällä tasolla olevalta liitolta. Aikanaan tästä uudesta liitosta puolestaan tulee “harjoitusjohtaja” alemman tason järjestöille.
Työlain mukaan ACFTU:lla on myös taloudellinen kontrollivalta jäsenliittoihinsa. On myös lainmukaista perustaa yritykseen ammattiliitto täysin ilman että ammattiyhdistystoimitsijat edes käyvät paikan päällä, ja myös ammattiosastoja voidaan perustaa pelkin hallinnollisin toimin.
Kiinassa ei ole kansallisia säädöksiä kollektiivisista työehtosopimusneuvotteluista vaan ainoastaan työehtosopimuksista. Ja säädösten mukainen työehdosopimus on sitova. Lakko-oikeus poistettiin perustuslaista vuonna 1982, eikä ammattiliittoja koskevasta laista löydy sanaa lakko (bagong), vaan siinä viitataan ainostaan työnseisauksiin (tinggong) ja hidastuksiin (daigong). Sovittelujärjestelmän perustamispyrkimyksiä on kymmenen viime vuoden aikana ollut.
Ay-oikeuksien loukkaukset 2010
Pakkotyövoimatilanne paheni vuoden aikana: Pakkotyövoima on kielletty, mutta sitä käytetään kaupallisissa yrityksissä ja työleireillä. Kiinassa vankeja “uudelleenkoulutetaan työn avulla”. Tämä “koulutus” on pakkotyötä, johon usein joutuvat pikkurikolliset, toisinajattelijat ja ay-aktiivit. Samanlainen pakkotyövoiman muoto on käytössä huumeriippuvaisten kuntoutuksessa. Myös ihmiskauppa on lailla kielletty, mutta silti suuri ongelma. Ihmiskauppiaiden saamisessa vastuuseen ei ole edistytty, eikä uhreja ole pystytty suojelemaan ja auttamaan.
Kadonneiden lasten vanhempien aloitteesta tehtiin vuonna 2007 selvitys, jonka mukaan useita satoja lapsia ja vammaisia on pakkotyössä. Toukokuussa poliisi pelasti 34 ihmistä pakkotyöstä tiilitehtaasta Hebein provinssissa ja joulukuussa 11 vammaista työntekijää pakkotyöstä rakennusmateriaalitehtaasta Xinjiangista uiguurien autonomisella alueella. Näitä vammaisia työläisiä oli piesty sännöllisesti ja he söivät samaa ruokaa kuin alueen vahtikoirat. Kenellekään ei ollut maksettu koskaan palkkaa, vaikka jotkut olivat olleet tehtaassa jo neljä vuotta. Pakoyrityksistä oli ragaistu hakkaamalla. Yrityksen omistaja sanoi, että hän oli maksanut välittäjälle 9000 yania (1000 euroa) viidestä työntekijästä ja sen jälkeen 300 yania (33 euroa) kuukaudessa.
The Guardian/China Labour Bulletin: Chinese agency sold disabled workers into slave labour
Keskusjärjestöllä monopolirooli: ACFTU on siis ainoa sallittu ay-organisaatio Kiinassa. Sen roolia ja organisaatiota vahvistettiin vuoden 2008 työsopimuslaissa, erityisesti työelämän kysymysten selvittelijänä ja “kansallisen harmonian” ja “harmonisten työpaikkojen” vahvistajana.
VTL Juha. A. Vuoren esitelmä käsitteestä Harmoninen yhteiskunta.
ACFTU:lla oli tärkeä rooli vuoden 2008 lain valmistelussa ja myöhemmin sen toimeenpanossa. Nyt se jatkaa työtä paneutumalla järjestäytymisen edistämiseen yksityisellä sektorilla ja Aasian monikansallisissa yrityksissä. Pääasiassa ACFTU painiskelee yleisten etujen ja palkka-asioiden parissa ja pyrkii edistämään yhteistyötä työnantajien kanssa sekä eri alojen kesken.
Itsenäisiä ammattiliittoja ei sallita: Työläisryhmien ja mielenosoittajien organisoijat joutuvat usein pidätetyiksi ja jotkut ovat saaneet kansainväliset normit alittavissa oikeudenkäynneissä vankeustuomioita, joita virallisesti kutsutaan nimellä “lao gai” (muutos työn kautta).
Jotkut tuomitaan “uudelleenkoulutukseen” rikosoikeusjärjestelmään soveltumattomassa hallinnollisessa prosessissa. Vaikka lakkoilijat usein pidätetään vain muutamiksi päiviksi tai viikoiksi, jotta vältetään pitkäaikaisvankien marttyyriuden riski, pidätetyksi tulemisen pelko vaikeuttaa työntekijöiden ja työnantajien välisten neuvottelujen järjestämistä.
Kun jopa työhön liittyvät tilastotiedot ovat valtiosalaisuuksia, normaalia työtään tekevät ay-aktiivit saattavat joutua syytteeseen valtiosalaisuuksien paljastamisesta.
Näistä uhkista huolimatta Kiinassa on kasvava määrä ruohonjuuritason yrityskohtaisia liittoja. Ne ovat syntyneet joko työntekijöiden perustamina tai kehittyneet eri kampanjoiden tuloksena syntyneistä ammattiliittoa muistuttavista organisaatioista.
Ay-vaalit harvinaisia: Erityisesti työnantajan ja paikallisen ACFTU:n toimitsijoiden perustamissa “paperiliitoissa” on yleistä, että työntekijät eivät tiedä yrityksessä olevasta liitosta mitään. Suuri osa toimitsijoista on ACFTU:n nimittämiä, vaikka ammattiyhdistyslain mukaan ay-toimitsijat organisaation kaikilla tasoilla tulee valita vaaleilla. Ja vaikka valittujen ehdokkaiden on saatava hyväksyntä ACFTU:n aluekomiteoilta.
Monet provinssit ovat luoneet tai ovat luomassa ay-lain mukaisia sääntöjä ammattiyhdistysvaaleja varten. Hondan tehtailla olleiden lakkojen vanavedessä liitto päätti järjestää ay-toimitsijavaalit kuten työläiset vaativat.
Hongkongin yritykset ovat lobanneet ahkerasti Guandongin ja Shenzenin kaupunkien työehtosopimusneuvottelulakiluonnoksia vastaan. Lobbauksen tuloksena Shenzen tekikin useita muutoksia, jotka heikentävät työläisten asemaa.
Työtaistelut lisääntyvät ja tuottavat myös tuloksia: Sekä spontaanien että suunniteltujen lakkojen määrä on noussut erityisesti yksityisissä yrityksissä.
Tilastojen mukaan yksistään Guangdongin provinssissa on joka päivä 1000 työläistä työtaistelussa.
Lue yksityiskohtaisemmin Kiinasta
