Useilla sektoreilla onnistuttiin parantamaan palkkoja ja perustamaan uusia ammattiliittoja. Kuitenkin Indonesiassa ay-liikkeen suurimpia ongelmia ovat työnantajien perustamat ammattiliitot, demokraattisten liittojen syrjiminen, ay-toimitsijoiden irtisanomiset ja olemassa olevien työehtosopimusten kieltäminen. Myös vuokratyövoiman käyttö, raskaana olevien naisten irtisanomiset ja tilapäistyövoiman käyttö laittomasti jatkuvat.
Turvallisuusjoukkoja syytetään kidutuksesta, mutta tapauksia ei ole saatu oikeuteen, koska armeija suojelee upseereitaan ja hallituksen toimet ovat olleet laimeita. Hallitus ei ole tehnyt paljoakaan suojellakseen uskonnollisten, seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen oikeuksia.
Toisinajattelijoiden kriminalisointi jatkuu. Molukkien ja Papuan separatistien rauhanomaisissa mielenosoituksissa vangittiin yli 100 ihmistä.
Indonesian kunnianloukkauslait kieltävät viranomaisten arvostelun ja toisen ihmisen mainetta huonontavat lausunnot, vaikka ne olisivat tottakin.
Helmikuun 11. päivänä julkistettu ILO:n ja Indonesian tilastokeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että neljä miljoonaa 10-17-vuotiasta lasta oli palkkatyössä.
Vuokratyövoima lisääntyy
Keskusjärjestö KSBSI:n puheenjohtaja Rekson Silaban sanoi Maailmanpankin ja ILO:n raporttien osoittavan, että vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö on johtanut siihen, että vakituisessa työsuhteessa on enää 35 prosenttia virallisesta työvoimasta. Vuonna 2005 osuus oli vielä 67 prosenttia. Rekson ennakoi, että työvoiman lisääntyvä ulkoistaminen vaikeuttaa työelämän suhteita, mikäli ongelmaan ei löydy laillista ratkaisua.
Helmikuun 1. päivänä Jakartan konttisatamassa 15-20 vuotta työskenneet 500 vuokratyöläistä vaativat pysyviä työsopimuksia. Vuokratyövoiman kuukausipalkka satamassa on vain n. 110 euroa, 10 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevien palkoista.
Ay-oikeudet lainsäädännössä
Indonesian lainsäädäntö on ay-oikeuksien osalta puutteellinen.
Vaikkakin yksityisen sektorin työntekijöillä on järjestäytymisoikeus, viralliseen rekisteröintiin tarvitaan yli 50 % kyseisen yrityksen työntekijöistä. Jos liitto ei pidä viranomaisia ajan tasalla kaikista hallinnossaan tapahtuvista henkilömuutoksista, sen toimintaoikeus voidaan lakkauttaa.
Oikeus voi myös mitätöidä liiton toimintaoikeudet, mikäli sen säännöistä löytyy perustuslain tai Pancasilan (valtion yhtenäisyyden ja konsensuksen ideologia) vastaisia periaatteita.
Jos liitto lakkautetaan, sen johtajat eivät saa perustaa uutta liittoa kolmeen vuoteen.
Lakko-oikeutta rajoittaa vahvasti se, että kaikki työriidat on ensin alistettava pakkosovitteluun, ja lakko-oikeus alkaa vasta, mikäli molemmat osapuolet toteavat sovittelun epäonnistuneen. Näin työnantaja voi yksipuolisesti estää lakon.
Lakot ovat kiellettyjä yrityksissä, jotka toimivat kriittisillä aloilla. Näitä aloja ei kuitenkaan ole tarkasti laissa määritelty, joten hallitus voi päättää ne tapaus tapaukselta.
Lue yksityiskohtaisemmin Indonesiasta
