Huolimatta hallituksen yrityksistä puuttua ongelmaan, useita ay-aktiiveja tapettiin vuonna 2010. Ay-aktiivien vaino, ay-liikkeen vastaisuus ja irtisanomiset jatkuivat yksityisellä sektorilla. Maataloudesta ja tekstiiliteollisuudesta löytyi työntekijöitä orjuuden kaltaisista työoloista. Ay-liikkeen moninaisuutta rajoitetaan ja viranomaisilla on oikeus hylätä työehtosopimukset.
Kahdeksan viime vuoden aikana Brasiliaan on syntynyt 15 miljoonaa uutta työpaikkaa, joista 2,5 miljoonaa vuonna 2010. Työttömyys on vähentynyt 12 prosentista alle kuuteen prosenttiin. Hallituksen ja keskusammattijärjestöjen välisen sopimuksen tuloksena minimipalkka on noussut 67 %, mikä on vähentänyt köyhyyttä yli 20 prosenttia. Epävirallisen työn määrä pysyi kuitenkin suurena, lähes 47 prosentissa, ja vajaatyöllisyys lisääntyi. Vuonna 2010 Brasilia teki kansallisen suunnitelman työolojen parantamiseksi.
Osana työsyrjinnän vastustustamistoimia hallitus ilmoitti, että se aikoo viedä kongressin ratifioitavaksi kansainvälisen sopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheidensä suojelemisesta.
Ay-oikeudet lainsäädännössä
Perustavat ay-oikeudet on turvattu, mutta laista löytyy lukuisia ongelmallisia kohtia. Lukuun ottamatta useita valtion työntekijäryhmiä perustuslaki ja työlaki suojelevat työläisten oikeuksia järjestäytyä.
”Unicidade”-järjestelmä edellyttää, että vain yksi joko taloudellisin tai ammatillisin perustein järjestäytynyt ammattiliitto saa toimia tietyllä maantieteellisellä alueella ja ammattiliittojen perustamista rajoitetaan ylenmääräisillä säännöksillä.
Oikeutta kollektiivisiin työsopimusneuvotteluihin ei turvata asianmukaisesti, sillä sopimus voidaan mitätöidä, jos sitä pidetään ristiriitaisena hallituksen talous- tai rahapolitiikan kanssa.
Virkamiehiltä puuttuu oikeus kollektiivisiin sopimusneuvotteluihin, ja julkisissa ja sekayrityksissä oikeutta palkkaneuvotteluihin on rajoitettu.
Vaikka sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöiden lakko-oikeus on taattu, julkisen sektorin lakkoja sääteleviä ohjeita ei vielä ole vakiinnutettu.
Lakkovahtien toiminnan rajoittamisen ja estämisen perusteena on käytetty lainsäädännön sallimaa “ennaltaehkäisevää puuttumista (interdito proibitório) omaisuuden suojelemiseksi häirinnältä ja turmelulta”.
Ay-oikeuksien loukkaukset 2010
Vakavaa uhkailua ja ahdistelua telekommunikaatioyrityksessä: Maaliskuussa telekommunikaatioyhtiö Claro América Móvilin tehtaan johtaja uhkaili ay-johtaja Valdemar Antonio da Silva Junioria estääkseen häntä osallistumasta ammattiyhdistysvaaleihin, jotka yritys kuitenkin oli hyväksynyt. Sama johtaja sittemmin antoi potkut da Silvalle, mutta työsuhde kuitenkin palautettiin, koska Silvan ay-oikeuksia oli loukattu. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin jatkui niin, että lopulta da Silva joutui sairaalahoitoon stressioireiden vuoksi.
Maataloustyöläisten liiton johtaja salamurhattiin: Maaliskuun 31. päivänä Pedro Alcántara de Souza, maatyöläisten liitto FETRAF:n koordinaattori, tapettiin Redençãossa Parán osavaltiossa. Ennen salamurhaa Pedro Alcántara oli ilmoittanut Ihmisoikeusfoorumille, että paikalliset maanomistajat olivat uhkailleet häntä viime kuukauden aikana. Viranomaiset tutkivat tapausta edelleen.
Ammattiliiton jäsen tapettiin São Paulossa: 12. marraskuuta tapettiin kuljetusalan ammattiliiton jäsen José Carlos da Silva. Kaksi miestä ampui häntä useita kertoja, kun hän istui autossaan.
Irtisanomisia ja ay-vastaisuutta monikansallisessa rahoitusyhtiössä:
Vuonna 2009 alkanut irtisanomisten vyöry jatkui vuonna 2010 Santander Group -yhtiössä. Vastoin OECD:n ohjeita monikansallinen pankkiyhtiö vastustaa jatkuvasti ay-oikeuksia; työntekijöiden järjestäytymistä ja lakko-oikeuksia.
Maatiloilla työntekijöitä orjuuden kaltaisissa työoloissa:
180 maatyöläistä vapautettiin orjuuden kaltaisista työoloista Lima Araújo Agropecuaria -yhtiön maatiloilta Parán osavaltiossa. Työläisten joukossa oli 10 teini-ikäistä, joista yksi poika vasta 14-vuotias. Korkein työoikeus määräsi yhtiön maksamaan yhteensä 2,9 miljoonaa dollaria sakkoja.
Orjatyövoimaa löytyi myös Rio de Janeiron osavaltiosta, missä 95 työläistä vapautettiin Campo de Goytacazas -farmilta.
Minas Geraisissa vapautettiin 51 orjatyöläistä. He työskentelivät mansikanpoimijoina ja sokeriruo'on leikkaajina.
Siirtotyöläisiä riistettiin tekstiilitehtaassa: Ilmeni, että tekstiilitehdas Loja Marisassa työskenteli rekisteröimättömiä siirtotyöläisiä terveydelle vaarallisissa olosuhteissa yli 12 tuntia päivässä. Paikallinen työtuomioistuin määräsi yhtiölle sakkoja ja lisäksi yhtiön piti rekisteröidä 17 työntekijää ja maksaa heidän palkkasaatavansa.
