KOLUMBIA

Väestö 45 700 000/ Pääkaupunki Bogotá

Ratifioidut ILO:n sopimukset: 29, 87, 98, 100, 105, 111, 138

Historiallinen ja rakenteellinen väkivalta Kolumbian ammattiyhdistysliikettä vastaan jatkuu ennallaan, näkyviin se tulee systemaattisten ihmis- ja työoikeuksien loukkausten muodossa. Keskimäärin mies- ja naispuolisia ammattiyhdistysaktiiveja on Kolumbiassa murhattu yksi joka kolmas päivä viimeisen 23 vuoden ajan.

Vuonna 2009 murhattiin 48 ammattiyhdistysaktiivia, pahiten kärsivät maatalous- ja koulutussektorit. Salamurhien lisäksi ainakin 400 hyökkäystä kohdistui ay-aktiivien henkeen, vapauteen ja fyysiseen koskemattomuuteen, joukossa muun muassa murhayrityksiä ja kolme katoamista.

Valtion toimet ovat osoittautuneet tehottomiksi ja riittämättömiksi ja murhat, katoamiset ja uhkailut jatkuvat. Yritykset tutkia kyseisiä rikoksia jäävät vajavaisiksi, eikä ammattijärjestöjen raportoimia tapauksia aina oteta vakavasti.

Laissa on edelleen joukko ay-oikeuksien rajoituksia, viimeaikaisista työlainsäädännön parannuksista huolimatta.

Ay-oikeudet lainsäädännössä

Viimeaikoina työoikeustilanne on kohentunut, kun uudet lait ja oikeussäädökset ovat kohentaneet suojaa ay-perustaista syrjintää ja häirintää vastaan, samoin ammattiliittojen tunnustamista ja neuvotteluja julkisella sektorilla. Lisäksi ne ovat selvästi vähentäneet pakollisten sovittelujen määrää.

Järjestäytymisvapaus on niin ikään kirjattu perusoikeudeksi perustuslaissa. Erilaisia sopimusteksteihin liittyviä ongelmia esiintyy kuitenkin edelleen. Niitä liittyy esimerkiksi työntekijöiden työosuuskuntiin, palvelusopimuksiin ja siviili- ja kaupallisiin sopimuksiin, jotka pitävät sisällään aidon työsuhteen, mutta joita voidaan käyttää estämään työntekijöiden järjestäytyminen.

Oikeus kollektiivisiin neuvotteluihin on varmistettu, mutta eläkejärjestelmä ei kuulu neuvottelujen piiriin.

Mahdollista on myös solmia ”sopimus” suoraan työntekijöiden kanssa, ja heikentää ammattiliittojen asemaa. Lakko-oikeus sisältyy perustuslakiin, mutta laki kieltää edelleen keskusjärjestöjä ja liittoja toimimasta lakkojen järjestäjänä. Vuosien 1956 ja 1990 lakot kieltäviä lakeja sovelletaan edelleen suurpiirteisesti myös muihin kuin elintärkeisiin julkisiin palveluihin.

Ay-oikeudet ja niiden loukkaukset 2009

Taustaa

Työttömyysprosentti nousi kahteentoista vuonna 2009. Epävirallisen työn osuus kasvoi, ja sen parissa työskentelevien osuus aktiiviväestöstä nousi 58 prosenttiin. Työ- ja palkka-asioiden neuvottelukunta ei onnistunut pääsemään yksimielisyyteen vähimmäispalkan nostamisesta 2010, työntekijöiden edustajien yrityksistä huolimatta.

Hallituksen ja armeijan osoitettiin ”väärät positiiviset” -skandaalin yhteydessä sekaantuneen lukuisiin mielivaltaisiin teloituksiin. Ilmeni, että Kolumbian armeija oli murhannut lähes 2000 viatonta kansalaista ja väittänyt heidän olleen sissejä, jotka kuolivat taisteluissa. Tapot johtuivat suurelta osin bonuksista, joilla palkittiin turvallisuusjoukkojen ja turvallisuuspalvelujen (DAS) jäseniä, ja jotka määräsi tasavallan presidentti asetuksella 1400 vuonna 2006.

Vuonna 2009 nähtiin myös hallituksen ja sen poliittisten liittolaisten ajavan esitystä, jolla perustuslakia olisi jälleen muutettu niin, että presidentti Uribe olisi voinut jatkaa kolmannelle kaudelle vuonna 2010.

Lainsäädäntö edistämässä ammattiliittojen kaatumista

Monet Kolumbian lait ovat myötävaikuttaneet ammattiliittojen kaatumiseen. Sellainen on esimerkiksi laki 50 vuodelta 1990, joka sallii määräaikaiset työsopimukset vuotta lyhyemmäksi ajaksi, mikä estää työläisiä liittymästä ammattiliittoon, koska he pelkäävät, ettei heidän työsopimuksiaan uusita. Tilannetta pahensi laki 789 vuodelta 2002, jonka hallitus ajoi läpi muka uusien työpaikkojen luomiseksi.

Kollektiiviset sopimukset

Vaikka pientä kasvua kollektiivisesti neuvoteltujen sopimusten määrässä nähtiin vuonna 2009 – 360, kun vuonna 2008 luku oli 280 – työnantajat jatkoivat ILO:n sopimuksen 98 loukkaamista. Työnantajat solmivat lisäksi 221 kollektiivista sopimusta järjestäytymättömien työläisten kanssa. Niissä työntekijöille tarjottiin parempia työolosuhteita, jotta he eivät järjestäytyisi. Luku oli sama myös vuonna 2008.

Julkisten alojen työläisten oikeutta kollektiivisiin neuvotteluihin rajoitetaan edelleen

Hallitus kieltää edelleen tiukasti julkisten alojen työntekijöiden kattavat oikeudet kollektiivisiin neuvotteluihin siitäkin huolimatta, että Kolumbia on ratifioinut ILO:n sopimukset 151 ja 154 ja antanut vuonna 2009 asetuksen 535, joka tosin viittaa vain konsultaatioon, ei kollektiivisiin neuvotteluihin, jotka ovat aivan eri asia.

Työvoiman ulkoistamisen lisääntyminen

Ulkoistaminen ja alihankinnat ovat edelleen kasvussa, mitä edistää jatkuvasti lisääntyvä ”yhdistyneiden työosuuskuntien” määrä. Osuuskuntien ”jäseniä”, joita ei lueta työntekijöiksi, eivät koske työlainsäädännössä määritellyt oikeudet, vaan heidän tulkitaan kuuluvan osuuskuntalakien piiriin. Heiltä puuttuu, monestakin syystä, myös mahdollisuus liittyä ammattijärjestöön – muun muassa siksi, ettei heitä tulkita työtekijöiksi.

Järjestäytyminen estetään

Palvelusopimukset, jotka Kolumbiassa tunnetaan “provisiopalvelutilauksina” (OPS), ja yksityiset sopimukset tekevät vuokrattujen työläisten järjestäytymisen hankalaksi. Lainsäädännössä heidän ei tulkita kuuluvan työlainsäädännön piiriin.

Ay-toimijoita murhattiin

Vuonna 2009 murhattiin 48 ay-toimijaa, joista ainakin viisi oli naisia. Murhatuista 22 oli ay-johtajia, heistä kaksi naista. 

Tekoihin epäillyistä on todisteita vain 12 tapauksessa. Listan kärjessä ovat puolisotilaallisten joukkojen tekemät murhat, joita on seitsemän. Seuraavaksi tulevat sissiryhmät neljällä tapauksella. Yksi tapauksista on tavallinen rikos.

Murhien lisäksi kolumbialaisten ay-toimijoiden henkeä, vapautta ja fyysistä koskemattomuutta vastaan hyökättiin vuoden mittaan ainakin 500 kertaa, tapauksista 11 oli murhayrityksiä ja kolme katoamista.

Eniten vuonna 2009 murhattiin Kolumbian opettajien ammattiliiton (alaviite 1) jäseniä, 19. Seuraavaksi suurimmat menetykset kohdistuivat kansallisen maataloustyöläisten liittoon (2) jonka jäsenistä 11 salamurhattiin. Kolmantena järjestyksessä on kansallinen vankilatyöntekijöiden liitto (3) kolmella tapauksella ja sitä seuraa kansallinen sairaalatyöntekijöiden liitto, jonka jäsenistä kaksi murhattiin vuonna 2009. Alueellisesti murhaluvut olivat suurimpia Araucassa, Santanderissa ja Córbodassa, joissa tapahtui puolet vuoden2009 ay-toimijoiden murhista (em. järjestyksessä 10, 9 ja 5 tapausta). 

Esimerkkejä 48 murhasta

Arled Samboin Guaca, Argelian kunnantyöntekijöiden maaseutuyhdistyksen (alaviite 4) jäsen murhattiin tammikuun 16. Hän lähti kotoaan kuusivuotiaan poikansa kanssa, kun kaksi aseistettua miestä ampui häntä seitsemän kertaa. Häntä oli uhkailtu ja syyskuussa 2008 huumeparonien ”Los Rastrojos” nimellä itseään kutsuva yksityisarmeija pakotti hänet ja hänen perheensä vaihtamaan paikkakuntaa.

Walter Escobar, Vallen koulutyöläisten liiton (5) jäsen murhattiin 21. maaliskuuta. Hänen ruumiinsa löydettiin Palmiran kunnasta. Häntä ei oltu nähty koululla kahdeksaan päivään.

ASEINPECin jäsenen, vanginvartija José Alejandro Amado Castillon murhasivat palkkatappajat 21. maaliskuuta hänen ollessaan virallisella matkalla.

Ramiro Cuadros Roballo SUTEVin jäsen, murhattiin 24. maaliskuuta. Häntä oli uhkailtu jo vuosia.

Hermán Polo Barrera, joka johti kouluhallintotyöläisten liittoa (6), murhattiin 18. huhtikuuta. Hänen 16-vuotias tyttärensä haavoittui. Polo Barrera johti lukuisia mielenosoituksia Monteriassa kaksi viikkoa ennen murhaansa.

Asdrúbal Sánchez Pérez, vankilatyöntekijöiden liiton ASEINPECin jäsen, murhattiin huhtikuun 18. päivänä.

Aseellisia joukkoja epäillään syyllisiksi 22. huhtikuuta San Pablon (Bolivar) kunnassa tapahtuneeseen ay-aktiivi Edgar Martínezin murhaan. Hän kuului Etelä-Bolivarin maatalous-kaivostoimintaliittoon (7), jota asejoukot ovat uhkailleet ja poliisit ahdistelleet.

Opettaja Victor Franco Franco, Kolumbian opettajien keskusjärjestöön kuuluvan Caldasin koulutyöntekijöiden liiton (8) jäsen murhattiin 22. huhtikuuta. Hänet pysäytti yöllä kaksi aseistettua miestä, jotka ensin kiduttivat häntä ja sitten ampuivat kuoliaaksi.

Opettaja Milton Blanco Leguizamó, ASEDARin jäsen, murhattiin 24. huhtikuuta. Murha tapahtui täysin militarisoidussa kaupungissa, jota valvovat sekä poliisit että armeija.

Vilma Cárcamo Blanco, hammaslääkäri ja sairaalatyöntekijöiden liiton ANTHOCin jäsen, murhattiin 9. toukokuuta. Hän johti mielenosoituksia, joilla tuettiin palkkasaamisten vaatijoita ja vaadittiin neuvotteluja ”Säädyllisten vaatimusten listasta”.

11. kesäkuuta tuntematon hyökkääjä murhasi Jorge Humberto Echeverri Garron, Arauquitan kunnallisen koulun opettajan ja ASEDARin jäsenen.

Rafael Antonio Sepúlveda Lara, ANTHOCin jäsen, murhattiin kesäkuun 20. päivänä.

Gustavo Gómez, Nestlé-Comestibles la Rosa S.A:n työntekijä ja ruokateollisuusliiton (9) jäsen murhattiin kotonaan 21. elokuuta. Hänet tapettiin samoihin aikoihin, kun liitto esitti vaatimuslistan Nestlé Purina Pet Care de Colombia S.A:lle.

22. elokuuta kaksi moottoripyörällä liikkunutta hyökkääjää murhasi Fredy Diaz Ortizin, ASEINPECin jäsenen, hakattuaan hänet ensin pahasti.

23. elokuuta murhattiin Abel Carrasquilla, todistajien mukaan ”Los Rastrojos” joukkojen toimesta. Tapahtumat seurasivat Carrasquillan pyrkimyksiä edistää työpaikkansa työläisten järjestäytymistä Santanderin maataloustyöläisten liittoon (10).

Opettaja Zorayda Cortés López, Risaraldan koulutusliiton (11) jäsen, murhattiin 13. marraskuuta.

Opettaja ja Caucan opettajien ja koulutyöläisten liiton (12) ay-aktiivi Leny Yanube Rengifo Gómezin ruumis löydettiin 24. marraskuuta. Hän katosi 12.marraskuuta.

Järjestäytyminen tyrmättiin Punaisessa Ristissä

Kolumbian Punainen Risti, erityisesti sen aluekeskukset Cundinamarcassa ja Antioquiassa, ovat hyökänneet sinnikkäästi työntekijöidensä ammatillista järjestäytymistä vastaan. Hyökkäykset kiihtyivät heinä-, elo- ja syyskuussa 2009. Väärinkäytökset tuomittiin hallinnollisesti ja korkeinta oikeutta alemmissa oikeusasteissa.  Cundinamarcan Punainen Risti yritti vetää takaisin joukon työntekijöiden etuja kostoksi siitä, että nämä olivat liittyneet SINTRACRUZROJA-ammattiliittoon.

Antioquian aluetoimisto vaati perusteettomasti poistamaan yhdeltä ay-johtajalta laillisen suojan (fuero sinidical), jotta hänet voitiin erottaa.

Yhdessä sovitut kohdat asetukseen 535/09 eivät astuneet voimaan

Hallitus ja Kolumbian koulutyöntekijöiden FECODE sopivat monista uuteen asetukseen tulevista asioista, mutta hallitus on tehnyt päätöksen vain kolmesta sovitusta kohdasta.

Lakko-oikeus on edelleen puutteellinen

Oikeus päättää lakon laillisuudesta, mutta loukkaukset jatkuvat, koska kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa ILO:n sopimusten kanssa.

Kaivos-, petrokemian-, biopolttoaine- ja energiatyöläisten liitto (13) aloitti lakon yhdysvaltalaisessa Drummond kaivosyhtiössä monen Césarin alueen hiilikaivos- ja teollisuustyöläisen hengen vaatineiden työturvallisuus- ja suojelupuutteiden vuoksi. Lakko tunnustettiin aluksi lailliseksi ja oikeutetuksi, mutta muutoksenhaun jälkeen korkein oikeus tuomitsi sen laittomaksi ja antoi yhtiölle oikeuden, työlain pykälään 450 vedoten, irtisanoa lakkoon osallistuneet. ILO:n ohjaustoimielinten mukaan päätös on ristiriidassa järjestäytymisvapautta koskevien sopimusten kanssa. Rauhanomainen, kaivostyöläisten oikeuksia puolustanut lakko päättyi 11 liiton jäsenen irtisanomiseen.

Telmex käynnisti ankaran hyökkäyksen järjestäytymisoikeutta vastaan

19.tammikuuta kansainvälinen tietoliikenneyhtiö Telmex käynnisti sarjan epäoikeudenmukaisia irtisanomisia, joiden kohteina olivat Telmexin työntekijöiden ammattiyhdistyksen (14) edustajat, tavoitteena kutistaa järjestön jäsenmäärä alle 25 jäsenen. Liitto toimi irtisanottujen työntekijöiden uudelleen palkkaamiseksi ja onnistui toimissaan.

Telmex käynnisti oikeusmenettelyn työoikeudessa tavoitteenaan hajottaa hiljakkoin perustettu ammattiliitto ja viedä siltä laillinen asema. Yhtiö epäonnistui. Nyttemmin hyökkäys on edennyt niin, että yhtiö on irtisanonut epäoikeudenmukaisesti yli 30 työntekijää, ainoana tarkoituksenaan mitätöidä työntekijöiden oikeus muodostaa ammattiyhdistys ja liittyä siihen.

Massairtisanomiset Barranquillan koulutussektorilla

22.tammikuuta Barranquillan kaupunginjohtaja käynnisti uudelleen järjestelyt, jotka kulminoituvat 2300 työntekijän erottamiseen. Heistä 390 oli opettajia, jotka kuuluivat Barranquillan alueen koulutyöntekijöiden liittoon (15), joka puolestaan kuuluu Kolumbian työntekijöiden liittoon CTC:hen. Työntekijöitä, jotka kuuluivat kansallisiin liittoihin CGT:en ja CUT:iin sanottiin irti myös kunnanhallinnosta ja sairaaloista.

Toimeen tartuttiin yllättäen ja armottomasti: koulun turvahenkilöt poistivat työläiset väkisin työpaikaltaan ja kertoivat heille irtisanomisesta. Ammattijärjestöt järjestivät rauhanomaisia mielenosoituksia, jotka poliisi tukahdutti raa’asti.

Myöhemmin työläiset saivat tappouhkauksia kirjallisessa muodossa, allekirjoittajana ”Aseistautunut yhteisrintama”. Tekstissä ilmoitettiin 20 henkilöä sotilaallisiksi kohteiksi, joukossa erilaisia ay-toimijoita.

SINTRAINAGRON jäseniä uhkailtiin

Helmikuun viimeisinä päivinä ja maaliskuun alkupuoliskolla Urabán alueen kansalliseen maatalousliittoon kuuluvat banaanityöläiset saivat tappouhkauksia, jotka toimitettiin neuvottelujen käynnistystilaisuuteen. Neuvotteluissa käsiteltiin työolosuhteita koskevia parannuksia.

Vakavia uhkauksia Kolumbian juristikomission jäsenille, jotka työskentelevät lopettaakseen työläisten järjestäytymistä vastustavien rankaisemattomuuden

2. maaliskuuta Lina Paola Malagón Díaz, ammattiyhdistystoimijoihin kohdistuvan väkivallan rankaisemattomuuden lopettamiselle omistautunut ay-oikeusjuristi sai faksin, jossa hänet määriteltiin sotilaalliseksi kohteeksi.

Helmikuussa Lina Paola Malagón Díaz oli kirjoittanut raportin ay-toimijoihin heidän toimintansa vuoksi kohdistuvien rikosten rankaisemattomuudesta. Tieto raportista ylsi aina Yhdysvaltain edustajanhuoneen kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltiin 12. helmikuuta kolumbialaisten työläisten oikeuksia ja järjestäytymisen vastaista toimintaa.

ITUC lähetti valituksen ILO:n järjestäytymisvapauskomitealle.

Järjestäytymistä vastustavia toimintatapoja harjoitettiin

5.maaliskuuta monikansallinen perulaisjuoman valmistaja Ajecolombia sanoi yksipuolisella päätöksellä irti monia ammattiliiton jäseniä osana järjestäytymistä ja kansallisen CGT-liiton (16) jäsentä, vastustavia toimiaan.

Yhtiö myös käynnisti liiton jäseniä ja aktivisteja kohtaan kyseenalaisia kurinpitotoimia, jotka kulminoituvat heidän irtisanomiseensa. Ammattiliitto on käynnistänyt toimet heidän uudelleenpalkkaamisekseen vedoten lakiin, joka kieltä liiton jäsenten epäreilut irtisanomiset.

CUT:n ja CTC:n puhelimia salakuunneltiin

Toukokuussa laajaa huomiota mediassa saivat korkea-arvoisten hallituksen virkamiesten väitteet, jotka koskivat Kolumbian tiedustelupalvelun DASn harjoittamaa puhelinkuuntelua.

Laaja kuunteluoperaatio ei kohdistunut vain mahdollisten hallituksen vastustajiin ja virkamiehiin, vaan myös ja ennen kaikkea korkeimman oikeuden tuomareihin, varapresidenttiin ja yhteiskunnallisiin järjestöihin.

Kaksi kansallista ammattiliittojen keskusjärjestöä CUT ja CTC olivat kuuntelujen organisaatioiden joukossa. DAS salakuunteli myös sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton (17) viestintää, samoin Bogotán telealantyöntekijöiden liittoa (18) ja kolumbialaista työ- ja ihmisoikeusjärjestö CODHESia.

Calin SINALTRAINALin johtaja pidätettiin

Diego Rodriguez, kansallisen ruokatyöläisten liiton (19) Calin-osaston johtaja pidätettiin yhdessä kahden lapsensa, 16-vuotiaan Diegon ja 15-vuotiaan Lauran kanssa Calin vappumarssilla. Valtion poliisi sieppasi, uhkaili ja pahoinpiteli heitä.   

Työläisten järjestäytyminen estettiin

Toukokuun 9. päivänä Atlas Transvalores Medellinissä erotti 11 työntekijää, jotka aikoivat perustaa ammattijärjestön. Neljä pakotettiin perumaan jäsenyytensä.

SINALTRAINALin presidentti uhattiin tappaa

24.marraskuuta Luis Javier Correa Suárez, kansallisen ruokatyöläisten liiton presidentti, sai puhelimeensa tappouhkauksia. Puhelimen hän oli saanut oikeusministeriön suojeluohjelman kautta.

20. marraskuuta SINALTRAINALiin tuli kaksi lankapuhelua, yksi faksina ja toisessa mies sanoi, että hän soittaa liittoon informoidakseen sitä faksin sisällöstä, ja että Coca Colalla on suhde ja vaikutusvaltaa ”hallitukseen ja presidentti Álvaro Uriben poikiin”.

Tappouhkaus tuli vain päiviä sen jälkeen kuin yleisamerikkalainen ihmisoikeuskomissio IACHR ilmoitti päätöksestään laajentaa ennaltaehkäiseviä toimiaan SINALTRAINALin jäseniin, koska liitto oli riitaantunut Coca Colaa pullottavan Industria Nacional de Gaseosas S.A:n kanssa. Yhtiö kieltäytyi allekirjoittamasta kollektiivisesti neuvoteltua työehtosopimusta siitä huolimatta, että oli luvannut neuvotella yhtiölle esitetyistä vaatimuksista.

185 työläistä erotettiin järjestäytymisen vuoksi:

23. joulukuuta 185 Finca Palo Alton 200 työntekijästä liittyi maataloussektorin liittoon (20) ja esitti listan vaatimuksistaan. Johto sanoi välittömästi irti järjestäytyneet työläiset ja jätti maksamatta heille kuukauden palkan ja joukon etuja, kuten perhetuet, sairaus- ja hautausvakuutukset, jotka yhtiö oli perinyt heidän palkastaan, mutta jättänyt tilittämättä viimeiset seitsemän vuotta.

1 Federación Colombiana de Educadoresin (FECODE)

2 Federación Nacional Sindical Unitaria Agropecuariaan (FENSUAGRO)

3 Asociación Sindical de Empleados del Instituto Nacional Penitenciario y Carcelario (ASEINPEC)

4 FENSUAGRO-CUTiin kuuluva Asociación Campesina de de Trabajadores del Municipio de Argelia (ASCAMTA)

5 Sindicato único de Trabajadores de la Educación del Valle, SUTEV

6 Sindicato de Trabajadores y Empleados Administrativos al Servicio de la Educación en Colombia (SINTRENAL)

7 Federación Agrominera del Sur de Bolívar (FEDEAGROMISBO)

8 Sindicato de Educadores Unidos de Caldas (EDUCAL)

9 Sindicato Nacional de Trabajadores de la Industria de Alimentos (SINALTRAINAL)

10 Asociación Agraria de Santander (ASOGRAS)

11 Sindicato de Educadores de Risaralda (SER)