Vuonna 2008 alkaneella talouskriisillä on ollut synkkä vaikutus työllisyyteen joka puolella maailmaa. Maailmanlaajuisesti työpaikkoja on kadonnut kymmeniä miljoonia, ja monia miljoonia työntekijöitä uhkaa edelleen työttömyys. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUCin vuosiraportin mukaan maailmanlaajuinen talouskriisi on tehnyt ammattiyhdistysliikkeiden työstä työntekijöiden oikeuksien puolustajana vaikeampaa kuin pitkään aikaan. Julkinen valta ja yksityiset yhtiöt ovat käyttäneet kriisiä hyväkseen heikentääkseen työntekijöiden oikeuksia ja vaikeuttaakseen ammattiyhdistystoimintaa.
101 ay-toimijaa murhattiin vuonna 2009
Järjestön raportti esittelee ay-oikeuksien loukkauksia 140 maassa, Zimbabwesta Ruotsiin. Suomi ei ole päätynyt tämän vuoden raporttiin. Raportissa kerrotaan ammattiyhdistysaktiivien ahdistelusta, pelottelusta, vainoamisesta ja pahimmissa tapauksissa murhista. Vähintään 101 ammattiyhdistystoimijaa murhattiin vuonna 2009. Tämä tarkoittaa 30 prosentin nousua viime vuodesta, jolloin ITUC raportoi 76:sta ay-toimijan murhasta.
Ylivoimaisesti vaarallisin maa ammattiyhdistystoimijoille on tänäkin vuonna sisäisen konfliktin piinaama Kolumbia, jossa kerrottiin 48 ay-toimijan murhasta. Murhattujen joukossa oli 22 rivijäsentä korkeammassa asemassa olevaa ay-toimijaa. Murhatuista viisi oli naisia.
Myös monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa ammattiyhdistystoiminta on vaarallista: 16 ay-toimijaa murhattiin Guatemalassa, 12 Hondurasissa, kuusi Meksikossa, neljä Brasiliassa ja kolme Dominikaanisessa tasavallassa. Lisäksi murhattiin kuusi ay-aktiivia Bangladeshissa, kolme Filippiineillä, yksi Intiassa, yksi Irakissa sekä yksi Nigeriassa. Ay-toimijoihin kohdistuvat murhat ja väkivalta ovat kasvaneet erityisesti Guatemalassa ja Hondurasissa.
Murhien lisäksi raportti kertoo murhayrityksistä ja tappouhkauksista, erityisesti Kolumbiassa ja Guatemalassa. Ay-aktiiveja suljettiin vankiloihin ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ainakin Iranissa, Hondurasissa, Pakistanissa, Etelä-Koreassa, Turkissa ja Zimbabwessa. Ammattiyhdistysten yleinen tilanne ja toimintamahdollisuudet huonontuivat viime vuoden aikana erityisesti Egyptissä, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Turkissa.
Hondurasin kaappaus lisäsi ay-aktiivien vainoa
Ammattiyhdistysaktiivisuus kytkeytyy usein demokratiakamppailuun, minkä vuoksi autoritaariset hallinnot haluavat pitää ay-toiminnan tiukasti kontrollissaan tai estää sen kokonaan. Vuoden 2009 aikana ay-toimijat olivat autoritaaristen hallitusten voimatoimien kohteena esimerkiksi Hondurasin vallankaappauksen jälkeen ja Guinean hallitsevan juntan vastaisten mielenosoitusten yhteydessä.
Palkkojen tai työolojen puolesta mielen osoittaminen johti ay-aktiivien hakkaamiseen ja pidätyksiin ainakin seuraavissa maissa: Algeria, Argentiina, Valko-Venäjä, Burma, Norsunluurannikko, Egypti, Honduras, Intia, Kenia, Nepal, Pakistan ja Turkki. Työntekijöiden erottaminen ammattiyhdistysaktiivisuuden takia oli yleistä monissa maissa. Bangladeshissa kuusi vaatetyöläistä kuoli yhteenotossa poliisin kanssa työläisten lakkoillessa palkankorotuksen puolesta.
Aktiivien tappamisen ja pahoinpitelyn lisäksi ammattiliittoja vastaan on hyökätty talouskriisin varjolla myös muilla tavoin. Työntekijöiden järjestäytymistä estetään, työntekijöitä uhataan tehtaan sulkemisella, jos työntekijät järjestäytyvät tai työnantajat kieltäytyvät neuvottelemasta työntekijöiden edustajien kanssa viranomaisten katsellessa sivusta.
Alueellisesti ay-toiminta on ahtaimmalla Lähi-idässä, jossa monissa maissa ammattiliitot ovat hallituksen tiukassa kontrollissa tai niillä on hyvin vähän toimintavapautta. Länsimaatkaan eivät kuitenkaan selviä maailmanjärjestön raportissa puhtain paperein. Esimerkiksi Yhdysvaltoja arvostellaan raportissa työlainsäädännön heikosta suojasta työntekijöille ja työnantajien laajoista liittojen vastaisista kampanjoista, Saksaa virkamiesten järjestäytymisen ja lakko-oikeuden rajoittamisesta sekä Ruotsia ILO:n kansainvälisten periaatteiden rikkomisesta ns. Laval-tapauksessa.
Puolet maailman työvoimasta epävarmassa työsuhteessa
Talouskriisin myötä yhä suurempi osa maailman työvoimasta työllistyy tilapäisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Kansainvälinen työjärjestö ILOn mukaan puolet maailman työntekijöistä on nyt epävarmassa työsuhteessa. Raportin mukaan lähes tyypillisiksi tulleet "epätyypilliset" työsuhteet ovat erityisen yleisiä Kaakkois-Aasian ja Väli-Amerikan vientiteollisuusalueilla sekä kotiapulaisten, siirtolaisten ja maataloustyöläisten keskuudessa. Suurin osa näillä aloilla työskentelevistä on naisia. Heidän haavoittuvainen asemansa työmarkkinoilla johtaa siihen, että heidän on myös hankala järjestäytyä ajamaan etuaan.
ITUCin vuosiraportti kertoo myös ay-oikeuksia suojelevan lainsäädännön jälkeenjääneisyydestä monin puolin maailmaa. Siellä missä ay-toimintaa suojelevia lakeja ylipäänsä on, on perusoikeuksia usein kuitenkin rajoitettu monilta työntekijäryhmiltä. Esimerkiksi julkisen puolen työntekijöiden ay-oikeuksia rajoitetaan useissa maissa, mukaan lukien monet länsimaat. Myös lakkoilua on rajoitettu tai se on kokonaan kielletty monissa maissa.
Vuonna 2009 Kansainvälisen työjärjestö ILOn järjestäytymisoikeudet turvaava sopimus täytti 60 vuotta. Sopimusta eivät ole edelleenkään ratifioineet esimerkiksi Kanada, Kiina, Intia, Iran, Etelä-Korea, Meksiko, Thaimaa, Yhdysvallat ja Vietnam. Näin arviolta puolet maailman taloudellisesti aktiivisesta väestöstä ei ole sopimuksen piirissä. Monissa sopimuksen ratifioineissakin maissa sopimuksen toimeenpano on jäänyt heikoksi.
Itsenäinen ammattiliitto yritettiin kieltää Egyptissä
Viime vuonna Egyptissä perustettiin ensimmäinen itsenäinen ammattiliitto yli 50 vuoteen. RETAksi nimetty liitto (Real Estate Tax Authority) perusti myös sosiaaliturvarahaston, joka kerryttää jäsenilleen eläke-etuuksia.
Egyptin valtapuolueeseen kytkeytynyttä ammattiliittojen keskusjärjestöä ETUFia (Egyptian Trade Union Federation) uusi ammattiliitto ei ole miellyttänyt. Se on yrittänyt painostaa niin RETAa kuin rahaston hyväksynyttä valtionvarainministeriötäkin peruuttamaan järjestön tunnustamisen ja sosiaaliturvarahaston perustamisen. Se on nostanut korruptiosyytteet RETAn johtoa vastaan ja on syyttänyt järjestöä ay-maksujen keräämisestä laittomasti. Kahta RETA:n virkailijaa vastaan hyökättiin vuonna 2009, ja sen johtajien toimia tutkitaan.
Egyptissä kaikkien ammattiliittojen on toimittava ETUFin alla. ETUFilla on läheiset suhteet Egyptin valtapuolueeseen, ja ETUFilla on esimerkiksi valta hyväksyä tai hylätä kaikki lakot. Käytännössä Egyptissä työntekijän suoja on heikko: palkatun voi erottaa ilman mitään syytä, ja lailliset lakot ovat lähes mahdottomia.
Murhia, sieppauksia ja kidutusta Guatemalassa
Guatemalassa murhataan, siepataan, kidutetaan, pelotellaan, vainotaan ja uhkaillaan ay-aktiiveja jatkuvasti. Viime vuonna 16 ay-johtajaa tapettiin. Heistä 14 kuului Guatemalan työläisten, alkuperäiskansojen ja maatyöläisten liikkeeseen MSICG:hen.
Periaatteessa Guatemalan lainsäädännössä tunnustetaan työläisten järjestäytymisvapaus, mutta sitä rajoitetaan monin eri tavoin. Esimerkiksi lakoilla on oltava yhtiön työntekijöiden 51-prosenttinen kannatus, eivätkä koulutus-, posti-, liikenne- ja energiasektorin työntekijät saa lakkoilla lainkaan.
Viranomaisten otteet ay-aktiiveja kohtaan ovat kovat. Esimerkiksi huhtikuun alkupuolella noin 50 poliisia turvautui äärimmäisen voimankäyttöön häätäessään epävirallisen talouden työntekijöitä Coatepequen kaupungin torilta. 13 ihmistä haavoittui valtion turvallisuusjoukkojen ampumista luodeista. Hyökkäys oli kohdistettu erityisesti kahden Coatepequen työläisten liiton työntekijää kohtaan, ja he molemmat kuolivat vammoihinsa.
Työntekijät ilman oikeuksia Burmassa
Burmassa ay-oikeuksia ei turvata laissa lainkaan. Ammattiliiton perustaminen ei saa olla ristiriidassa maan turvallisuuden, lain ja järjestyksen, yhteisön rauhan, yleisen järjestyksen eikä moraalin kanssa. Kaikilla burmalaisilla järjestöillä on oltava sisäministeriöltä saatu toimintalupa. Mielenosoituksia ja marsseja on vaikea järjestää, sillä viisi tai useampi ihmistä ei saa kokoontua.
Burmassa murhataan, pidätetään ja vangitaan ay-aktiiveja, heitä kidutetaan ja heitä tuomitaan vankeusrangaistuksiin. Joulukuun 2009 alussa Burman vankiloissa arveltiin olevan yli 2 100 poliittista vankia.
Burman ammattiliitot toimivat käytännössä maan alla. Maassa käytetään myös lapsityövoimaa ja pakkotyövoimaa. Vajaassa puolessa vuodessa vuonna 2009 pakkotyön käytöstä valitettiin maassa 71 kertaa – lisäys on 129 prosenttia edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna.
Turkin ay-aktiiveja syytetään terrorismista
Oikeudenkäynnit ay-aktiiveja vastaan lisääntyivät Turkissa dramaattisesti vuonna 2009. Monia ay-aktiiveja on vangittu tekaistuilla syytteillä terrorismista. He viettävät kuukausia vankilassa ilman oikeudenkäyntiä ja heidän puolustusasianajajiensa työtä vaikeutetaan.
Marraskuussa oikeuden edessä oli 31 julkisen sektorin työntekijöitä edustavan KESK-järjestön jäsentä, joista suurin osa oli ollut pidätettynä lähes puoli vuotta. Heitä syytettiin terroristiorganisaation perustamisesta. Pidätetyt vapautettiin lopulta, mutta heidät määrättiin tulemaan oikeuden eteen jälleen maaliskuussa 2010.
Turkin ay-oikeuksiin liittyvä lainsäädäntö on ristiriidassa EU-standardien ja ILO:n sopimusten kanssa. Laissa tunnustetaan oikeus työehtoneuvotteluihin ja yhdistymiseen, mutta etenkin julkisen sektorin työntekijöiden oikeuksia rajoitetaan. Laillisen lakon määritelmä on hyvin kapea. Monia työntekijöitä syrjitään ja painostetaan liittoon kuulumisen vuoksi, ja rauhanomaiset mielenosoitukset tukahdutetaan usein väkivaltaisesti.
Ay-aktiivien uhkailu ja häirintä arkipäivää Venäjällä
Ammattiyhdistystoimintaa Venäjällä kampittavat sekä viranomaiset että työnantajat. Ammattiliittojen rekisteröinti on maassa hidasta ja hankalaa, sillä viranomaiset viivyttävät prosesseja ja vaativat maksuja tai lisäselvityksiä, joita ei laissa lue. Ay-aktiivit saavat usein viranomaisilta kutsuja kuulemistilaisuuksiin tai verotarkastuksiin, joiden tarkoitus on vain uhkailla heitä ja hankaloittaa heidän elämäänsä ja toimintaansa.
Ay-aktiiveja on Venäjällä myös uhkailtu ja mukiloitu. Työnantajat käyvät liittojen vastaista kampanjaa erottamalla tai pelottelemalla liittoon kuuluvia työntekijöitä, siirtämällä heidät ikävämpiin ja raskaampiin töihin, laskemalla heidän palkkaansa tai uhkaamalla siirrolla toiseen kaupunkiin. Liittojen tuottama materiaali on joutunut "ääriaineksia" tarkkailevan viranomaisen hampaisiin. Raportin mukaan vuonna 2009 Venäjällä erotettiin ainakin 60 työntekijää ammattiyhdistysaktiivisuuden takia.
Ammattiliittojen ja ay-aktiivien häirintä ja toiminnan vaikeuttaminen on Venäjällä arkipäivää. Oikeuden hakeminen oikeuslaitokselta tai poliisilta ei kannata, koska ne eivät ota rikkomuksia tutkittavakseen tai asettuvat lähes poikkeuksetta työnantajan puolelle. Venäläiset ammattiliittojen keskusjärjestöt jättivätkin viime vuonna ammattiliittojen kohtelusta valituksen Kansainvälinen työjärjestö ILO:lle.
