Lapsen työ pitää yllä köyhyyttä
Sanotaan, että lapset tekevät työtä, koska perhe on niin köyhä. Tosiasiassa lapsityövoiman käyttö ylläpitää ja lisää köyhyyttä. Ja koulutuksen puute kaksinkertaistaa kierteen koyhyyden ja syrjäytymisen välillä. Kun köyhä lapsi aloittaa työnteon silloin kun hänen pitäisi mennä kouluun, hänestä tulee köyhä aikuinen, jonka lapset aloittavat työnteon viimeistään kouluikäisinä.
Kesäkuussa 1999 kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi uuden, lapsityötä koskevan sopimuksen ja suosituksen pahimpien lapsityövoiman käytön muotojen lopettamiseksi. Jo 80 vuotta aikaisemmin, vuonna 1919 ILO hyväksyi lapsityövoimaa koskevan yleissopimuksen. Siinä kiellettiin alle 14-vuotiaiden lasten työskentely tehtaissa.
Vuonna 1973 solmittiin työntekijöiden vähimmäisikää koskeva sopimus, joka kattaa kaikki toimintasektorit riippumatta siitä ovatko lapset palkkatyössä vai eivät. Tämän sopimuksen mukaan lasten työnteon vähimmäisikä on sama kuin oppivelvollisuuden päättymisikä, mutta aina kuitenkin vähintään 15 vuotta. Vaarallisiksi luokitelluissa töissä vähimmäisikä on 18 vuotta. Tämän sopimuksen on ratifioinut alle puolet ILO:n jäsenvaltioista.
Ei ole oikein, että 8-vuotias pakistanilaispoika
tekee puoli-ilmaiseksi kengänpohjia Italiaan
Monesti muistutetaan, että Suomessakin lasten koulunkäynti jäi vielä 30 -luvulla ja sen jälkeenkin vähäiseksi työnteon vuoksi. Noista ajoista maailma on kuitenkin muuttunut, kutistunut ja monimutkaisutunut. Globalisaatio on tuonut maantieteellisesti kaukaiset tapahtumat ja ihmiset osaksi arkipäiväämme.
Työmarkkinat kansainvälistyvät ja kilpailu kovenee. Ay-liike on aina ollut kansainvälinen, nyt sen toiminta ja haasteet ovat konkreettisesti tulleet maailmanlaajuisiksi.
Intiassa Assamin teeviljelmillä lasten ansiot muodostavat parikymmentä prosenttia perheen tuloista. Lasten palkka on siis perheelle elintärkeä.
Assamissa aikuisetkin teenpoimijat saavat aivan mitätöntä palkkaa, joka saattaa olla vain puolet lainmukaisesta minimipalkasta. Jos aikuisille maksettaisiin viidennes enemmän, ainakin yksi syy lasten työnteolta poistuisi. Mm. tällaisia vaatimuksia esittämään tarvitaan vahvoja ammattiliittoja.
Ratkaiseeko kyläkoulu Pakistanissa
lapsityövoimaongelman?
Näin emme usko, mutta ne kuusikymmentä koululaista, jotka SASKin tukemassa kyläkoulussa pakertavat, saavat kyllä luku-ja kirjoitustaitoisina mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.
Koulu aloitti toimintansa maaliskuussa 1999. Hanke käsittää myös lasten terveystarkastukset ja mahdollisen sairaanhoidon sekä ay-, työsuojelu- ja perhesuunnittelukoulutusta lasten vanhemmille. Tavoitteena on opettaa lapsille viisivuotisen ala-asteen oppimäärä kahdessa vuodessa.
Koulutuksen avulla on mahdollista antaa lapsille ja heidän perheilleen valoisampi tulevaisuus. Kehitys on valinnanmahdollisuuksien lisääntymistä. Jos vain tahtoa on, ihmisille voidaan rakentaa taloudellisesta riistosta vapaa elämä yhteiskunnassa, jossa arvostetaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
