 Tiilitehtaan lapsityöläisiä Intiassa. (Kuva: Jussi Hyttinen/ Ylen Hyvä) |
ILO:n ensimmäinen lapsityötä koskeva sopimus on sen perustamisvuodelta 1919. Sopimus koski lasten käyttämistä yötyössä teollisuudessa.
ILO:n lapsityötä koskevat perusnormit ovat vuosilta 1973 ja 1999.
Sopimuksen 138/1973 keskeinen sisältö on työntekijöiden vähimmäisiän määrittäminen. Sopimuksen mukaan ikä määrittyy pääsääntöisesti 15 vuoteen. Sopimus takaa myös sen, että lapsia ja nuoria suojellaan vaarallisilta töiltä. Sen ratifioineiden maiden on huolehdittava siitä, että alle 18 -vuotiailla ei teetetä heidän terveytensä, turvallisuutensa tai moraalinsa vaarantavaa työtä.
Sopimus tuli voimaan vuonna 1976. Sen on ratifioinut 130 maata.
Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet muun muassa Viro, Haiti, Australia ja Yhdysvallat.
Sopimus 182/1999 koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä sekä välittömiä ja tehokkaita toimia niiden kiireelliseksi poistamiseksi. Sopimuksessa lapsityön pahimmiksi muodoiksi katsotaan:
a) kaikki orjuuden muodot ja orjuuteen verrattavat käytännöt, kuten lasten myynti ja lapsikauppa, velkaorjuus ja maaorjuus sekä pakkotyö mukaan lukien lasten pakkovärväys käytettäväksi aseellisessa selkkauksessa;
b) lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin;
c) lapsen käyttö, välitys tai tarjoaminen laittomiin toimiin, erityisesti huumausaineiden tuotantoon ja kauppaan, kuten asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa on määritelty;
d) työ, joka luonteensa tai olosuhteidensa vuoksi saattaa olla haitallista lasten terveydelle,
turvallisuudelle tai moraalille.
Sopimus tuli voimaan vuonna 2000 ja siinä on mukana 144 ILOn jäsenmaata.
Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet muun muassa Haiti, Liettua, Kuuba ja Israel.
