English | EspañolTulostettava versio

Vapaa järjestäytyminen ei toteudu Nokian tehtailla Meksikossa

8.4.2008

Nokian omat eettiset periaatteet eivät toteudu yhtiön matkapuhelintehtailla Meksikossa, tehtaiden työoloja ruotiva tutkimusraportti moittii.

Nokia hyödyntää Reynosan-tehtaillaan Meksikon erikoislaatuista suojeluliittojärjestelmää, jossa tehtaan ammattiliitto ei ole työntekijöiden edustaja vaan yritysjohdon apulainen. Suojeluliiton vuoksi Nokian eettisissä ohjeissa tavoitteeksi asetettu vapaa järjestäytymisoikeus ei käytännössä toteudu, tutkijat huomauttavat.
Raportin julkistustilaisuudessa paikalla ollut yhtiön edustaja vahvisti, että Reynosan tehtaalla toimivan ammattiliiton johto on tehtaanjohdon nimittämä eikä työntekijöiden valitsema.

Tänään tiistaina Helsingissä julkaistu tutkimusraportti oli vaivalloisen työrupeaman takana: Nokia kieltäytyi prosessin aikana käytännössä kaikesta yhteistyöstä tutkijoiden kanssa ja onnistui pitkittämään hanketta peräti kolme vuotta.

Meksikolaisen työelämän tutkimuslaitoksen CILASin raportti koottiin kahdessa eri vaiheessa työntekijöitä haastattelemalla sekä Nokian Reynosan-tehtaalla kerätyn havaintopäiväkirjan avulla. Havainnot keräsi tehtaalle töihin värväytynyt CILASin yhteyshenkilö.

Tiistaina julkaistun tutkimusraportin mukaan Nokian Reynosan-tehtaiden työolot ovat työaikojen, palkanmaksun ja työturvallisuuden suhteen juuri niin asiallisella tolalla kuin vaativat eettiset tavoitteet itselleen asettaneelta suuryhtiöltä sopii odottaakin.

Nokian tehtailla ei teetetä pakko- eikä lapsityötä, syrjintää tai seksuaalista häirintää ei esiinny. Raskaaksi tulevan naisen ei tarvitse pelätä irtisanomista, vaan Nokian työntekijöille kuuluu myös Meksikossa äitiysloma. Ylityöt ovat vapaaehtoisia, ne pysyvät työaikalain rajoissa ja niistä maksetaan lailliset korvaukset.
Nokia tarjoaa myös työntekijöilleen joukon sosiaalisia etuja, jotka ylittävät Meksikon lainsäädännön vaatimukset.

Ensimmäinen kritiikin kohde löytyy kuitenkin siitä, että kaikki edut eivät koske määräaikaisia työntekijöitä, joiden käyttö Nokian Reynosan-tehtailla on raportin mukaan lisääntynyt. Nokia on ulkoistanut osan työvoiman hankinnasta ja hallinnoinnista Manpower ja Adecco -yhtiöille, joiden kautta Nokian tehtaille tullaan töihin. CILASin arvion mukaan runsas kolmannes tehtaiden tämänhetkisestä työvoimasta on Manpowerin palkkaamaa.
Tutkimusraportissa ulkoistamista ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntymistä arvostellaan sillä perusteella, että se lisää henkilöstön turvattomuutta ja luo epätasa-arvoa henkilökunnan keskuuteen. Määräaikaisten työntekijöiden palkka- ja lomaedut sekä sosiaaliturva ovat heikommat kuin tehtaan vakinaisella väellä.

Suojeluliitto yrityksen henkilöstöosastona

Kovinta kritiikkiä tutkimusraportti kohdistaa Nokian tehtaanjohdon tapaan hoitaa työelämäsuhteensa. Reynosan tehtailla ei ole vapaaseen järjestäytymiseen perustuvaa ammattiliittoa, vaan Meksikon oloille tyypillinen ns. suojeluliitto, jonka johto ei ole työntekijöiden valitsema.

Tyypillinen suojeluliitto on ammattiliitto, jota ei tosiasiallisesti ole olemassa muualla kuin työviranomaisten rekisterissä, mutta silti sen jäsenmaksu pidätetään kaikkien työntekijöiden palkasta. Suojeluliiton johto - usein tehtaanjohdon nimittämä - "neuvottelee" palkat ja työehdot tehtaanjohdon kanssa. Työntekijät eivät pääse osallistumaan prosessiin mitenkään, eivätkä he usein ole edes tietoisia sopimuksen olemassaolosta.

Nokia ei riko lakia soveltaessaan tehtaallaan suojeluliittojärjestelmää, sillä Meksikon lain mukaan yrityksessä tulisi olla rekisteröity ammattiliitto, jonka kanssa yritysjohto neuvottelee. Toisin kuin Kiinassa Meksikon laki ei kuitenkaan kiellä vapaata järjestäytymistä eikä työntekijöiden itsensä perustamia, demokraattisia ammattiliittoja. On yritysjohdon oma valinta, hoitaako se työelämäsuhteensa epädemokraattisen suojeluliiton kanssa vai suosiiko vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

CILASin tutkimusraportin mukaan Nokian tehtaanjohdon neuvottelukumppani täyttää hyvin suojeluliiton keskeiset kriteerit. Haastatteluista kävi ilmi, että ammattiliitto ei järjestä yhteisiä ja kaikille avoimia kokouksia, eikä sen johtoa valita vaaleilla, vaikka työntekijöiden palkoista pidätetäänkin liiton jäsenmaksu. Sen sijaan tehtaan johto ja ammattiliiton johto ovat perustaneet yhteisen hallintoelimen, joka käytännössä näyttää toimivan osana yrityksen henkilöstöosastoa.

Vain puolet haastatelluista tiesi, että heillä on ylipäätään työehtosopimus, jossa heidän palkoistaan ja työehdoistaan on sovittu. Sopimuksen sisältöä useimmat haastatellut eivät tunteneet. Suurin osa ei myöskään ollut selvillä siitä, milloin palkoista on viimeksi neuvoteltu.

Selkeästi yli puolet haastatelluista määritteli ammattiliiton asenteen sanalla "entreguista", yrityksen etua ajava.

Lattiataso ei tunne Nokian arvoja

CILAS huomauttaa raportissaan, että Nokia korostaa nimenomaan eettisten periaatteidensa merkitystä yhtiön toiminnalle. Tutkijoiden mielestä periaatteiden tärkeys ei kaikilta osin heijastu Reynosan tehtaiden työoloissa eikä työelämäsuhteissa.

Suojeluliittoa hyödyntämällä Nokia toimii tutkijoiden mukaan omaa eettistä koodistoaan vastaan, jonka ohjenuorana ovat vapaata järjestäytymis- ja sopimusoikeutta koskevat kansainväliset sopimukset. Ulkoistamista ja määräaikaisia sopimuksia lisäämällä yhtiö puolestaan vähentää henkilöstön sitoutumista yritykseen ja sen arvoihin.

Tutkimusraportin mukaan Reynosan tehtaanjohdolla on vielä tekemistä, että Nokian arvot omaksuttaisiin lattiatasolla asti. Kolmasosa haastatelluista ei ollut tietoinen yhtiön eettisten ohjeiden olemassaolosta ja vain joka kymmenes ilmoitti tuntevansa niiden sisällön. Tehtaalla työskennelleen havainnoijan mukaan Nokian eettisiä ohjeita ei enää kolmeen vuoteen ollut jaettu työntekijöille.

"Taustalla saattaa vaikuttaa perinteinen käsitys, jonka mukaan työläisiä ei ole palkattu tehtaalle ajattelemaan ja toimimaan työyhteisössä, vaan tekemään työtä", tutkimusraportti päättelee.

Yhtiö kieltäytyi tutkimusyhteistyöstä

Meksikolainen työelämän tutkimuslaitos CILAS selvitti työoloja Nokian matkapuhelintehtailla Reynosassa ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin toimeksiannosta. Hankkeessa ovat mukana Metalliliitto, Toimihenkilöunioni ja Uusi Insinööriliitto, jotka joutuivat seurustelemaan tutkimuksesta Nokian kanssa pariinkin otteeseen kesken pitkäksi venähtäneen prosessin. Päinvastoin kuin aiemmin Brasiliassa yhtiö suhtautui Meksikon yksikkönsä tutkimiseen alusta lähtien huomattavan penseästi.

Meksikolaiset tutkijat aloittivat yhteydenpidon tehtaalle jo loppuvuodesta 2003 saadakseen yhtiöltä luvan haastatella työntekijöitä ja tehtaan johtoa ja varmistaakseen yhtiötä koskevien asiatietojen oikeellisuuden. Yhtiö ei aluksi reagoinut tutkijoiden pyyntöihin mitenkään. Sitten Nokian Dallasissa sijainnut Latinalaisen Amerikan yksikkö ilmoitti, että tutkimushankkeet koordinoidaan keskitetysti Suomessa.

Nokian pääpaikalta hankkeen suomalaiset taustatahot saivat kuulla, että yhtiö suhtautuu tutkijoiden yhteistyöpyyntöön "neutraalisti" ja että Meksikon yksikkö päättää itse, päästääkö se tutkijat tehtaalleen. CILAS ja sen suomalaiset kumppanit jatkoivat sitkeästi yhteydenpitoa, kunnes yhtiön pääkonttori lopulta viime vuoden alussa ilmoitti, ettei tutkijoiden ehdotuksiin suostuta eikä CILASin tarjoamaa kyselylomaketta jaeta henkilöstölle.

Tutkimusaineisto koottiin lopulta haastattelemalla työntekijöitä kyselylomakkeen pohjalta näiden kotona. Laajan kyselylomakkeen kysymyksiin vastasi 88 työntekijää. Lisäksi CILASin havainnoitsija värväytyi työhön tehtaalle ja kokosi havainnoistaan täydentävän tutkimusaineiston.

Tutkimusraportti valmistui syyskuussa 2007 ja toimitettiin Nokialle kommentoitavaksi. Kommentit yhtiöltä saatiin maaliskuussa.

Nokia: yhtiö jo tietoinen ongelmakohdista

Nokian mukaan yhtiö on jo itsekin tunnistanut CILASin raportissa esiin nostetut, parannuksia vaativat alueet: parempi tiedottaminen Nokian eettisistä ohjeista, "henkilöstön ammattiliittoihin liittyvät yksityiskohdat" sekä työnantajan ja henkilökunnan keskinäisen yhteistyön vahvistaminen. Yhtiön mukaan ongelmat on havaittu sen omissa työoloja koskevissa arvioissa, joita se toteuttaa tehtaillaan joka toinen vuosi.

Nokia tähdentää, että CILASin raportin mukaan monet työoloihin vaikuttavat seikat on Reynosan tehtaalla hyvin järjestetty. Korjauksia vaativien asioiden eteen yhtiö vakuuttaa tekevänsä koko ajan työtä. Samalla Nokia muistuttaa, että yhtiön itse Reynosan tehtailla toteuttamat mielipidekyselyt viestittävät siitä, että henkilöstö on erittäin tyytyväinen työpaikkaansa.