Vaatevallankumous on täällä taas

Siitä on nyt neljä vuotta, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa tuhoisin seurauksin. Kampanjaviikolla kymmenet tuhannet ihmiset yli 80 eri maassa vaativat vaateteollisuudelta vastuullisuutta.

Maanantaina 24. huhtikuuta on kulunut tasan neljä vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. Yli 1100 ihmistä kuoli ja noin 2000 ihmistä loukkaantui.

Vaatevallankumousta on vietetty joka vuosi romahduksen muistopäivänä. Kampanjaviikolla 24.–30. huhtikuuta kymmenet tuhannet ihmiset yli 80 eri maassa vaativat vaateteollisuudelta vastuullisuutta.

SASK on mukana viettämässä Vaatevallankumousta huhtikuun viimeisellä viikolla. Tavoitteena on korostaa paitsi arvoketjujen läpinäkyvyyden myös työntekijöiden oikeuksien tärkeyttä.

Osallistua voi esimerkiksi pukemalla vaatteen nurinpäin, ottamalla itsestään ja vaatemerkistä kuvan ja jakamalla sen sosiaalisessa mediassa. Vaatebrändi merkataan postaukseen ja kysytään #whomademyclothes. Lisäksi käytetään tunnusta #vaatevallankumous.

Lue lisää osallistumistavoista Vaatevallankumouksen verkkosivuilta.

Huonoja palkkoja Bangladeshissa

Vaikka esimerkiksi Bangladeshin tehdasrakennusten turvallisuus on parantunut Rana Plazan romahdusta seuranneen Accord-sopimuksen myötä, palkat eivät ole nousseet läheskään tasolle, joka riittäisi hyvään elämään. 

Lisäksi Bangladeshin työntekijöiden oikeuksia on poljettu järjestelmällisesti. Rauhanomaisen lakon seurauksena pidätettiin alkuvuodesta kymmeniä ihmisoikeus- ja ay-aktiiveja, ja lisäksi työntekijöitä irtisanottiin sekä ammattiliittojen toimistoja suljettiin.

Kansainvälinen Puhtaat vaatteet -verkosto katsoo, ettei järjestäytymisoikeus toteudu tällä hetkellä Bangladeshissa. Verkosto on vaatinut ripeitä toimia tilanteen ratkaisemiseksi muun muassa EU:lta sekä maasta ostavilta kansainvälisiltä vaatebrändeiltä.

SASK on osa kansainvälistä Puhtaat vaatteet -verkostoa, joka pyrkii parantamaan vaateollisuuden työntekijöiden oikeuksia.

 

Jaa tämä artikkeli

Työmme maailmalla

SASKin hanketoiminnan tavoite on vahvistaa kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikettä ja parantaa sen toimintakykyä niin, että se kykenee tarjoamaan jäsenilleen toimivan vaikutuskanavan omien työolojensa parantamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen.